10 syytä matkustaa Pariisiin

1. Pariisi on ikuinen

Maailma muuttuu, mutta Pariisin historiallinen charmi pysyy. Vuosisatojen ajan kaupungissa muhinut kulttuurihistoria on aistittavissa paitsi katukuvan upeissa fasadeissa myös käytöstavoissa. Pariisilaiset rakastavat vanhanaikaisia pikkukauppojaan ja kulmakuppiloitaan. Teitittely kuuluu asiaan, samoin poskisuudelmat ja pitkät illalliset. Ja tietenkin hitunen kapinahenkeä, vallankumouksen syntypaikoilla kun ollaan!
Paras tapa päästä kaupungin myyttiseen tunnelmaan on hidastempoinen kuljeskelu sen kulisseissa. Runoilija Charles Baudelaire antoi tälle runolliselle maleksimiselle oman terminkin: flaneeraus. Pariisin puistot sopivat siihen täydellisesti. Käyskentele Jardin du Luxembourgissa historiallisten suihkulähteiden ja patsaiden keskellä tai Jardin des Plantesin kasvitieteellisen puutarhan puuvanhusten suojissa. Tuileries’n pitkulaisessa puistossa voi hengähtää geometrisesti parturoitujen puiden keskellä. Itäisessä Buttes-Chaumontin puistossa avautuu huumaava, luonnonmukaiseksi rakennettu “vuoristomaisema” lampineen. Paras näkymä löytyy Bellevillen puistosta, jonka ylätasanteelta näkyy koko kaupunki.

2. Pariisi on aina uusi

Suurkaupunki toimii uusien ilmiöiden testilaboratoriona. Näkyvin uusi trendi on pyöräily, johon pariisilaiset ovat hurahtaneet kaupunkipyörien myötä. Matkailijatkin voivat kokeille kaupunkipyöräilyä vuokraamalla Velib’-pyörän päiväksi tai viikoksi (1–5 euroa). Lähiöihin asti levinnyt verkosto kattaa yli 1500 parkkipaikkaa, joista tukevarakenteisia pyöriä voi vuokrata pankkikortilla.
Ostosmatkailijoiden iloksi on noussut lukuisia konseptiliikkeitä, joista hyvä esimerkkejä ovat esimerkiksi lastenkauppa Bonton ja siihen liittyä pikkuväen parturi, käytettyjä ja uusia designtavaroita, huonekaluja, vaatteita ja muita tuotteita myyvä Merci-tavaratalo sekä elämäntapakauppa Colette, jossa myydään trenditavaroita teknologiasta design-vaatteisiin. Kaikissa näissä on lisäksi tyyliin sopivat kahvilat. 
Uusien tuulien etsijät suuntaavat nouseviin kortteleihin, jotka löytyvät pääsääntöisesti kaupungin itä- ja pohjoisosista. Niihin kuuluu Seineen laskevan Canal Saint Martinin ympäristö sulkuineen ja kahviloineen. Läheisen Jaurèsin metron ympärille on noussut suoranainen terassikeskus suihkulähteineen. Se on kesällä Pariisin miellyttävimpiä vapaa-ajanviettopaikkoja. Monikulttuurinen Bellevillen kortteli idässä täyttyy nuorella luovalla luokalla ja sen mukana trendikaupoilla ja -baareilla.

Bonton. 
5 boulevard des Filles du Calvaire 75003. 
Metro: Filles du Calvaire
Merci. 
111 boulevard Beaumarchais 75003
. Metro: Saint Sébastien-Foissart
Colette
. 213 rue Saint-Honoré 75001
. Metro: Tuileries/Pyramides

3. Herkuttelu on kunniassaan

Historiallisuuden, luonnonmukaisuuden ja innovatiivisuuden trendit maistuvat myös lautasilla. Pariisin tuhansissa ravintoloissa löytyy jokaiselle jotakin. Kysyminen kannattaa: paikalliset kertovat mielellään ravintolasuosikkejaan. Niitä yhdistää yleensä taululle ranskaksi raapustettu ruokalista. Monet ranskalaiset haluavatt pihvinsä hyvin kevyesti kypsytettyinä (saignant); pihvin saa verettömänä sanomalla à point (keskikypsä) tai bien cuit kypsä. 
Itäpariisilainen Le Baratin edustaa luovasti perinteitä ja uusia tuulia yhdistävää luomuviiniravintolaa, jonka maineikas keittiömestari Raquel Carena hemmottelee vieraita argentinalais-ranskalaisilla annoksilla. Illalla voi suunnata Pigallen kulmille, lämminhenkiseen Le Potager du Père Thierryyn, jossa on tarjolla ronskia maalaisruokaa huokeaan hintaan. Historiallista loistoa hakevien kannattaa pistäytyä lounaalla tai jälkiruokakahvilla upeassa Le Train Bleu -asemaravintolassa, jonka freskojen täyttämässä valtavassa salissa olo on kuin kuninkaallisella. Myös kasvissyöjät löytävät nykyään Pariisista onnensa – kokeile esimerkiksi aasialaisklassikoita suussasulaviksi kasvisruoiksi versioivaa Tien Hiangia.

Le Baratin
. 3 rue Joye-Rouve 75020. 
Metro: Pyrenées
Potager du Père Thierry. 
16 Rue Trois Frères 75018. 
Metro: Pigalle/Anvers
Le Train Bleu. 
Gare de Lyon, 75012. 
Metro: Gare de Lyon
Tien Hiang
. 14 rue Bichat 75010 Paris. 
Metro: Goncourt / République

5. Seine tihkuu romantiikkaa

Rakastavaiset heittäytyvät tangon viemiksi, aurinko laskee kattojen taakse ja vierellä virtaa Seine. Voiko tämän romanttisempaa hetkeä ollakaan? Kaikille avoimia tangotanssiaisia järjestää argentiinalaisen tangon yhdistys kesäisin. Paris Plages -tapahtuma puolestaan muuttaa Seinen penkereet lomarannoiksi heinä-elokuussa. Rantateille kiikutetaan satoja tonneja hiekkaa, aurinkotuoleja ja troppisia kasveja. Iltaisin “rantsulla” järjestetään tanssiaisia ja ilmaiskonsertteja.
Seine historiallisine siltoineen on nähtävä jo siksi, että sen virtauksessa välkkyy Pariisin menneisyys. Seinen rantoja asuttaneen Pariisi-nimisen kelttiheimon geeneihin alkoi sekoittua roomalaista verta ajanlaskun alussa roomalaisten vallattua soisen pikku kalastajakylän. Kulje rantoja pitkin, pysähdy jäätelölle tai piknikille, katsele laivoja tai hyppää kyytiin. Esimerkiksi Batobus-jokibussi vie sujuvasti pysäkiltä toiselle, kyytiin ja pois voi hypätä milloin lystää ja laivat pysähtyvät kaikille joenvarren nähtävyyksille. Päivän lippu maksaa 15 euroa. Joella liikennöi myös lukuisia turistilaivoja, joissa vierailijoille esitellään jokivarren nähtävyydet Eiffelistä Louvreen ja Notre Dameen. Esimerkiksi Eiffeliltä lähtevät opastetut Bateaux Parisiens -risteilyt kestävät noin tunnin ja lippu maksaa 12 euroa.

Paris Plages. Pont Neuf-sillan ja Hôtel de Villen välillä.
Bateaux Parisiens.
 Port de la Bourdonnais 7500
, Metro: Bir Hakeim, RER: Champ de Mars Tour Eiffel
Batobus. 
www.batobus.com

[su_slider source=”media: 36011″ limit=”1″ link=”lightbox” width=”900″ height=”600″ arrows=”no” pages=”no” mousewheel=”no” autoplay=”0″ speed=”0″] [/su_slider]

6. Kulttuurinnälkä tyydyttyy museossa

Taiteen ja kulttuurin ystäville löytyy kiinnostavia museoita aina insinöörimuseo Arts et Metiers’tä Invalides’n sotamuseoon ja tietenkin lukuisiin taidemuseoihin. Niistä kuuluisimman, Louvren, kokoelmat kattavat lähes 10 000 vuoden ajanjakson aina 1850-luvulle saakka. Mukaan siis hyvät kengät ja paljon aikaa! Kannattaa tehdä etukäteen virtuaalikierros museon kokoelmiin ja päättää, mihin haluaa keskittyä. Louvre palkitsee vieraansa ruhtinaallisesti maailmantaiteen mestariteoksilla, hellenistisillä veistoksilla, muinaisegyptiläisillä sfinkseillä ja maalauksilla, joista salaperäinen Mona Lisa on tietenkin nimekkäin, sen edessä on aina turistien lauma. Ostamalla lipun etukäteen säästää jonotuksessa. Lippuja muihinkin museoihin ja tapahtumiin voi ostaa täältä: http://www.fnactickets.com.
Viikonloppuvisiittiin sopii Louvrea helpommin ihmisenkokoinen Musée d’Orsay, jonka yläkerran impressionistigalleria on juuri pistetty uuteen uskoon. Nykytaiteen ystäviä kiehtovat Centre Pompidou ja vasta laajennettu Palais de Tokyo.

Louvre (kiinni ti).
99 rue de Rivoli 75001. 
Metro: Palais Royal / Musée du Louvre.
http://www.louvre.fr
Musée d’Orsay (kiinni ma).
1 rue de la Légion d’honneur 75007. 
Metro: Solferino.
http://www.musee-orsay.fr
Centre Pompidou (kiinni ti).
Place Georges Pompidou 75004. 
Metro: Rambuteau.
http://www.centrepompidou.fr
Palais du Tokyo (kiinni ti).
13 avenue du Président Wilson 75016
. Metro: Iéna / Alma Marceau.
http://www.palaisdetokyo.com

7. Kaikkivaltias Eiffel-torni

Maailman kuuluisin radiomasto pilkottaa jostain vinkkelistä joka korttelissa ja kilkattaa katinkultaisten Eiffel-pienoismallien kaupittelijoiden kasseissa. Öisin torni sykkii 10 000 lampun voimin kuin jättimäinen joulukuusi. Vuoden 1889 maailmannäyttelyyn suunniteltu Eiffel-torni herätti aikalaisissaan paitsi ihastusta myös inhotusta. Pahat kielet haukkuivat sitä “ontoksi kattokruunuksi”. Siitä muodostui kuitenkin Pariisin symboli, johon saattaa olla parhaana sesonkiaikana useamman tunnin jono. Iltaisin jonoa on vähemmän. Mitä ylemmälle tasanteelle halajaa, sitä kalliimpi lippu on. Ensimmäiselle ja toiselle tasanteelle on mahdollista kavuta myös portaita pitkin, jolloin reisilihakset vahvistuvat rahaa säästyy. Kolmannelle tasanteelle pääsee vain hissillä. Selkeällä ilmalla sieltä voi nähdä jopa 75 kilometrin päähän. Eiffel on yllyttänyt myös uhkarohkeisiin tekoihin: vuonna 1923 eräs polkupyöräilijä huristeli portaat alas voittaakseen vedonlyönnin. 1989 Philippe Petit -niminen huimapää puolestaan käveli nuoralla Eiffelin ja läheisen Palais de Chailllot’n välillä.

Metro: Bir Hakeim, RER: Champ de Mars Tour Eiffel
http://www.tour-eiffel.fr

8. Montmartren salaisuudet

Montmartre pysyi vuoteen 1860 asti omana kylänään, jonka kukkuloilla viljeltiin viiniä — jota sitten juotiinkin ahkerasti kuppiloissa, kiemurtelevien pikkukujien kätköissä. 1800-luvulla Montmartresta puhkesi varsinainen avantgardistisen taiteen kehto. Alueen nykyinen maamerkki on kermakakkumainen Sacré Coeur -kirkko, jonka rakennustyöt aloitettiin vuonna 1877. Legendan mukaan paikalliset kurtisaanit osallistuivat innokkaasti rahankeräykseen saadakseen syntinsä anteeksi. Kukkulalle pääsee jalan tai Anvers’n metrolta lähtevällä Funiculaire-näköalahissillä. Kirkon hallitsemalta kukkulalta avautuvat hienot maisemat yli Pariisin. Sen takana on turistintäyteinen Place du Tertre -aukio, jolla taidemaalarit myyvät teoksiaan ja tekevät pikaportretteja. Turistien tallomilta reiteiltä täytyy poiketa korttelin hiljaisten katujen kylämäiseen rauhaan. Alueen historiaa esittelevä Musée de Montmartre kivenheiton päässä Sacré Coeurilta on hiljainen saareke puutarhoineen ja viinitarhoineen.

Sacré Coeur
. Metro: Anvers / Funiculaire Gare Haute
Musée de Montmartre. 2-14 Rue Cortot, 75018 
Funiculaire Gare Haute. Metro: Lamarck-Caulaincourt
http://www.museedemontmartre.fr

9. Valtava Versailles

Versailles’ssa nöyrtyy ylpeämpikin yksilö. Jo peilisalin kristallin säihke asettaa oman pienen minuuden kuninkaalliseen mittakaavaan. Aurinkokuningas Louis IV:n jumalaista persoonaa heijastelemaan rakennettu linna on yksinkertaisesti valtava ja loistossaan verraton. Se käsittää 2300 huonetta, joissa ei sentään kaikissa voi vierailla. Vuonna 1661 aloitettuihin rakennustöihin osallistui 36 000 työntekijää. Neljännesvuosisata myöhemmin Aurinkokuninkaan jättimäinen hovi siirtyi Versailles’hin. Jo neljävuotiaana valtaan tullutta kuningasta palvelemaan ja viihdyttämään tarvittiin kokonainen kaupunki ja armeija. André Le Nôtren suunnittelema sadan hehtaarin laajuinen geometrinen puutarha tunnetaan antiikin taruhahmoja esittävistä patsaistaan. Tiluksilta löytyy myös pienemmät Grand Trianon ja Petite Trianon -linnat. Petit Trianon liittyy Marie Antoinetten tilaan, johon kuuluu myös puutarhan uumenista löytyvä kokonainen maalaiskylä, Hameau de la Reine. Hallitsijat asuivat Versailles’ssa vuoden 1789 vallankumoukseen saakka.

RER C ajaa puolessa tunnissa Saint-Michelin asemalta Versailles Rive Gauche -asemalle, josta on 10 minuutin kävely linnaan. Suljettu maanantaisin.
http://www.chateauversailles.fr

10. Kahviloiden kirjo

Pariisi ei olisi Pariisi ilman kahviloita: kansankuppiloita, joiden tiskillä parannetaan maailmaa, kulttuurikahviloita pokkailevine tarjoilijapoikineen, hienostokahviloita, joissa jokainen leivos on taideteos. Niissä on kirjoitettu romaaneita, tavattu ystäviä ja tehty politiikkaa kautta vuosisatojen. Turistinkin kannattaa heti alkuun etsiä oma korttelikuppilansa, jossa tuntee olonsa kotoisaksi. Tiskillä kahvin hinta on tavallisesti puolet salissa tai terassilla nautitusta. 
Jos haluaa kuuluisuuksien jalanjäljille, voi suunnistaa johonkin Montparnassen legendaarisista kulttuuribrasserioista. Ernest Hemingway piti olohuoneenaan Closerie des Lilas -kahvilaa, jossa ovat istuneet myös Rimbaud, Picasso ja Lenin. Huomio: shortseissa ei pääse kynnystä pidemmälle, arvonsa tuntevat tarjoilijat pitävät siitä huolen. 
Vuonna 1862 perustettu Ladurée on leivosihmisten taivas. Upeiden freskojen koristama rue Royalin teesalonki on yhä paikallaan. Siellä voi maistella maailmankuuluja macaron-leivoksia ja antautua koreiden kakkujen lumoihin.

Closerie des Lilas. 
171 boulevard de Montparnasse, 75006
. RER: Port Royal
Ladurée. 16, rue Royale, 75008. Metro: Madeleine

Pariisin vapussa kukkii kielo ja sananvapaus

Vapuksi Pariisiin? Samalla tulee nähtyä Pariisin kuuluisa kevät ja ranskalaisten kapinamielisyys!

Ranskassa vappu on työn ja kevään juhla. Vappuaattoa ei erityisesti juhlita, mutta vappupäivän kulkueissa on karnevaalin makua sitäkin enemmän. Kevään kunniaksi tarjotaan kieloja ystäville ja perheenjäsenille.

Perinne juontaa juurensa vuoden 1561 toukukuulle, jolloin kuningas Kaarle X:n päätti antaa kieloja kaikille hovinsa naisille. Kieloa pidetään onnea tuovana kukkana ja kielonmyyjien ilmestyminen katukuvaan on varma kevään merkki.

Vappupäivä julistettiin lomapäiväksi vuonna 1941.

Politiikka näkyy kaduilla

Ammattiliittojen vetämiä kulkueita elävöittävät päivänpoliittiset mielenilmaukset. Marssille tulevat niin antiliberaalit, paperittomat, opiskelijat kuin erilaiset kansalaisjärjestötkin asiaansa ajamaan.

Vappumielenosoituksessa tavataan! Kuva: Anuliina Savolainen

Työläiset ovat järjestäneet vappukulkueita Ranskassa 1890-luvulta lähtien. “Thalessa” on myynyt trotskisti-kommunistien puolueen Lutte Ouvrière -lehteä kulkueissa yli viidentoista vuoden ajan, “työläisten taiston puolesta”, kuten hän itse ilmaisee.

Vappuna ei kuitenkaan marssita pelkästään työväen asian puolesta, vaan myös se tihkuu monenlaista ideologiaa, tavallisimmin valtapolitiikkaa vastaan. Ranskalaisten kapinamielisyys näyttäytyy vappuna kaikessa kirjossaan. Joka viides vuosi vapussa on erityisen poliittista kaikua, sillä se sijoittuu presidentinvaalien kahden kierroksen väliin.

Kun äärioikeistolaisen Front National -puolueen Jean-Marie Le Pen pääsi vuonna 2002 vaalien toiselle kierrokselle, vappu kului häntä vastustavien mielenosoitusten merkeissä. Vuonna 2007 vappukulkue osui myös vaalien keskelle. Silloin marssittiin oikeistolaista Nicolas Sarkozya vastaan, joka myöhemmin valittiin maan johtoon. Tänä vuonna toiselle kierrokselle nousivat Front Nationalin edustaja, euroskeptinen ja maahanmuuttovastainen Marine le Pen (Jean-Marien tytär) sekä tiiviimpää eurooppalaista yhteistyötä ja avoimia rajoja puolustava entinen pankkiiri Emmanuel Macron. Varma asetelma vappumielenosoituksille!

Continue reading “Pariisin vapussa kukkii kielo ja sananvapaus”

Pariisin vihrein kevät

Kevät oikutellen tulevi. Ranskassa kevät alkaa virallisesti kevätpäivän seisauksen aikaan, kun päivät alkavat pidentyä 23. maaliskuuta… Lempeämpi sää muuttaa pariisilaisenkin yrmeähköä yleisilmettä ; hymy karehtii herkemmin huulilla, kun luonto virkoaa talviunesta, linnut sirkuttelevat pesänrakennuspuuhissa, ja mahla sykkii suonissa. Mantelipuiden hempeän vaaleanpunainen kukkaloisto kuuluu ensimmäisiin kevään merkkeihin Pariisissa.

Pariisin korkeimmalla kukkulalla° sijaitseva Bellevillen puisto on yksi kaupungin aurinkoisimpia, ellei aurinkoisin, suotuisan sijaintinsa takia. Puisto on rankattu useamman kerran ykkössijalle Pariisin viheralueiden kauneuskilpailuissa. Bellevillessä iloisena rehottava luonto kukkakirjoineen on pääosassa, eikä sitä ole ympätty geometriseen muottiin kuten ranskalaiseen tyyliin suunnitelluissa puistoissa on tapana tehdä.

Puisto on erikoinen senkin takia, että siellä alettiin vaalia luonnon monimuotoisuutta jo reilut 20 vuotta sitten, kun muissa kaupungin puistoissa vihreän maailman omaa viisautta tukahdutettiin myrkkyruiskein. Bellevillen puisto oli ensimmäinen, missä kemiallisten torjunta-aineiden käyttö pistettiin pannaan.

Runoilija-puutarhuri permakulttuurin edelläkävijänä

Radikaalin muutoksen takana oli pääpuutarhuri Gérard Joubert, jolla on runollinen suhde hoidokkeihinsa. « Luonnon omaa ääntä täytyy kuunnella ; kasvien välisiä ystävyys-, yhteistyö ja avunantosopimuksia kannattaa kunnioittaa, jos mielii harmooniseen lopputulokseen, Gérard sanoo.

« Esimerkiksi puut viestivät keskenään, niiden juuristo on yhteydessä keskenään laajan sienirihmaston, mykorritsan, avulla. Jopa erilajiset puut voivat avittaa toisiaan pumppaamalla ravinteita hädänalaiselle puulle. Jotkut kasvit puolestaan houkuttelevat hajuilla tuholaistensa vihollisia, jotka tulevat ja pelastavat kasvin vaikeuksista. »

Bellevillen pääpuutarhuri Gérard Joubert luottaa luonnon kielen viisauteen. © Tripsteri
Bellevillen pääpuutarhuri Gérard Joubert luottaa luonnon kielen viisauteen. © Tripsteri / Anneli Airaksinen

 

Keväisiä kukintoja ja "rikkaruohoja" Bellevillen puistossa. © Tripsteri / Anneli Airaksinen
Keväisiä kukintoja ja “rikkaruohoja” Bellevillen puistossa. © Tripsteri / Anneli Airaksinen

Itäisessä Pariisissa sijaitseva puisto tunnetaan myös viiniviljelmistään, joita Gérard hellii erityisesti. « Linnut tietävät parhaiten, milloin viinirypäleet ovat makeimmillaan poimittavaksi. Niiden edesottamuksia seuraamalla ajoitamme parhaiten viininkorjuun alkamisen.»

Puistossa voi vast’edes bongata  monensorttisia pölyttäjiä ja medenkerääjiä, mikä on sinänsä ilahduttava merkki luonnon palautumisvoimasta. Gérard on teettänyt Bellevillen puistoon viiden tähden « hyönteishotellin », joka tarjoaa talvehtimismahdollisuuden monenkirjaville pikkusiivekkäille.”

Kemialliset torjunta-aineet kielletty Pariisin puistoissa

« Ranskan ensimmäiset mehiläisten dramaattiset joukkotuhot osuivat tismalleen samaan aikaan kun pelloilla otettiin käyttöön uudella hyönteismyrkyllä –neonikotinoidilla- kyllästetyt siemenet… Silti kyseisten hyönteismyrkkyjen käyttöä ei ole onnistuttu vieläkään kieltämään. Kemianjättien piikkiin hääräävät lobbarit ujuttavat epäluuloa päättäjien mieliin, ja Palermossa päämajaansa pitävä Euroopan elintarviketurvallisuudesta vastaava elin, EFSA, on tunnettu kytköksistä, joita sen tutkijoilla on kemianjätteihin », Gérard selvittää tuohtuneena.

Ekosysteemit kärsivät myös maailman yleisimmän torjunta-aineen, glyfosaatin (esimerkiksi Roundup) käytöstä. Glyfosaatti vaikuttaa kasveihin, mikrobeihin ja sieniin ja pysyy maaperässä useampia vuosia. Ihmisissä glyfosaatin epäillään aiheuttavan syöpää.

Geenimanipuloidut kasvit ryydittävät tahollaan glyfosaatin käyttöä hyönteisten kehittëssä vastuskyvyn kyseiselle ympäristö-myrkylle. Näytöstä huolimatta glyfosaatin täyskieltoa on vetkuteltu EU-tasolla, kuten aikoinaan oli asianlaita pahamaineisella DDT :llä, Gérard harmittelee…

Gérardilla oli rohkeutta olla edelläkävijä. Pariisin viheralueilla ja puistoissa kemiallisten torjunta-aineiden käyttö kiellettiin tammikuussa 2017.

[su_slider source=”media: 30199″ limit=”1″ link=”lightbox” width=”900″ height=”600″ arrows=”no” autoplay=”0″ speed=”0″][su_slider source=”media: 8861,8860″ limit=”1″ link=”lightbox” width=”900″ height=”600″ autoplay=”0″ speed=”0″] [/su_slider]

[su_slider source=”media: 30202″ limit=”1″ link=”lightbox” width=”900″ height=”600″ arrows=”no” autoplay=”0″ speed=”0″][su_slider source=”media: 8861,8860″ limit=”1″ link=”lightbox” width=”900″ height=”600″ autoplay=”0″ speed=”0″] [/su_slider]

[su_slider source=”media: 30200″ limit=”1″ link=”lightbox” width=”900″ height=”600″ arrows=”no” autoplay=”0″ speed=”0″][su_slider source=”media: 8861,8860″ limit=”1″ link=”lightbox” width=”900″ height=”600″ autoplay=”0″ speed=”0″] [/su_slider]

Bellevillen puisto : Metro Belleville tai Pyrènées, linja 11

Pariisin viiniviljelmien sadonkorjuujuhla :

www.fetedesvendangesdemontmartre.com 

Jos viininkorjuu innostaa, niin kuka tahansa voi ilmottautua etukäteen :

fetedesvendengesparis@gmail.com

° Bellevillen kukkulan huipulta avautuvat hienot näkymät koko kaupunkiin.

© Anneli Airaksinen

Pariisin parhaat jamit

Ensinäkemältä paikka ei hääppöiseltä vaikuta, nimikin särähtää korvissa. Mutta ‘sporttikuppila’ ei ole nimensä väärtti… Entisen työläiskorttelin, Menilmontant’nin, sydämessä sijaitseva ajanpurema kahvila tunnetaan mainioista jameistaan. Maailmanmusiikkia, afrikkalaisen djemben rytmejä, oivaltavaa fuusiota, hulvatonta improa. Ja täällä jammaillaan myös huippumuusikoiden tahdissa.

Café des Sports on yksi basisti Jouni Isoherrasen kantapaikoista.

Pariisiin tämä oululaisen Madetojan musiikkilukion kasvatti päätyi Erasmuksen kautta. Ei ihan suoraan, vaan belgialaisen Gentin konservatorion kautta. Valojen kaupungin värikylläinen charmi ja sen monikansallinen musiikkikirjo veti kuitenkin suomalaismuusikkoa vastustamatta puoleensa. Jouni asettui asumaan tähän maailmanmusiikin mekkaan kahdeksan vuotta sitten.

Alku oli hankalaa: kurjastakin kämpästä saa pulittaa huippuvuokran. Musiikkibisneksessä kilpailu on erityisen kova, virtuooseja löytyy joka lähtöön. Jameissa ahkerasti soittavan Jounin on onnistunut ujuttautua Pariisin muusikkopiireihin muun muassa koramestari Djeli Moussa Condén ansiosta. Jameissa ei koskaan tiedä kehen törmää, ja mihin seikkailuihin tapaaminen johtaa…

Guinealassyntyinen “koraisti”, joka on musisoinut sellaisten afrikkalaissoundin tähtien kanssa kuin Mory Kante ja Manu Dibango, on nykyisin myös Jouni Isoherrasen merkittävimpiä työnantajia. Mutta ammattimuusikkona hän taitaa tarvittaessa lähes minkä tahansa tyylilajin peruspopista ja metallista alkaen. Kaikkiaan hän on levyttänyt studiomuusikkona lähemmäs 30 levyä, ja kiertää nyt keikoilla ympäri Eurooppaa. Uusi Vuosikin vierähti Antwerpenissä.

Parempi näin: kun keikkoja kertyy tarpeeksi, muusikko pääsee Ranskassa niin kutsuttuun ‘intermittent’- kassaan. Ja kun laihojen lehmien aika koittaa, niin artisti saa eräänlaisen työttömyyskorvauksen. Ranska tukeekin Jounin mielestä loistavasti eri alan artisteja ja luovan työn ammattilaisia.

Jouni säveltää toki itsekin ja on lähinnä etiketeistä vapaan fuusion ystävä. Hän virittelee nyt myös vauhdilla omia musiikkiprojekteja. Mukana uusimmassa hankkeessa ovat Magda Kulpinska ja Anniina Lehtinen; molempien taustalla on klassinen koulutus, mikä helpottaa sävelkulkujen hiomista uusiin ulottuvuuksiin.

Ja illan edetessä, muusikoiden lämmetessä, vaatimattoman – ja hinnoiltaan edullisen- Sporttikuppilan jamit saattavat tarjota kiehtovan seikkailun uusiin äänimaisemiin, etenkin kun fuusio rikastuu afrikkalaisfolkin taitajilla.

[su_slider source=”media: 28970,28971,28972,28974,28973″ limit=”10″ link=”lightbox” width=”900″ height=”600″ arrows=”yes” mousewheel=”yes” autoplay=”0″][su_slider source=”media: 8861,8860″ limit=”1″ link=”lightbox” width=”900″ height=”600″ autoplay=”0″ speed=”0″] [/su_slider]

Café des Sports

94, Rue Menilmontant, 75020 Paris
01 46 36 48 18
Metro : Ménilmontant
Nettisivu

Djeli Moussa Condén konsertti legendaarisessa New Morning-salissa.

Muita Jounin suosimia jamipaikkoja Pariisissa:

Le Caveau des Oubliettes

Unohduksen synkeässä kellarissa voi nyt iloitella. Aiemmin, keski-ajalla, tässä kuninkaan ikiomassa yksityisvankilassa kidutettiin monarkian vastustajia. Nimi juontuu luukusta, minkä kautta toisinajattelijat syöstiin vankilan hyytäviin uumeniin, ja “unohdettiin” sinne. Kellarista johtaa salainen käytävä myös katakombeihin. Teemajamit keskiviikkona, torstaina ja sunnuntaina.

52 rue Galande, 75005 Paris
01 46 34 23 09
Metro: Saint Michel
Nettisivu

La Petite Halle

 Villetten puistossa sijaitsevaan paikkaan kannattaa tutustua jo erikoisen arkkitehtuurin takia. Trendikäs ravintola toimii entisen teurastamon tiloissa… Täällä groovaillaan tunnetusti korkeatasoisten muusikoiden tahdissa.

Parc de la Villette, 211 avenue Jean Jaurès, 75019 Paris
Metro: Porte de Pantin
Nettisivu

Madame Louis

Pariisin korskeimpiin asuinseutuihin kuuluvalla Ile-St-Louisilla sijaitsevan Madame Louisin fiinissä baarissa – aiemmalta nimeltään bar des beauxculs eli kaunisperseiden baari- jammaillaan useimmiten sunnuntaisin ja maanantaisin. Viinibaarin muhkeassa holvikellarissa.

1 Quai de Bourbon, 75004 Paris
01 40 51 05 05
Metro: Pont de Marie
Nettisivu

Autour de Midi et Minuit

Montmartren historiallisen kukkulan kupeessa sijaitseva perinteinen ravintola järjestää jazzille pyhitetyt jamit tiistaisin ja torstaisin – missäpä muualla kuin tunteikkaassa holvikellarissaan.

11 rue Lepic 75018 Paris
01 55 79 16 48
Metro: Blanche
Nettisivu

© Anneli Airaksinen