10 syytä matkustaa Pariisiin

1. Pariisi on ikuinen

Maailma muuttuu, mutta Pariisin historiallinen charmi pysyy. Vuosisatojen ajan kaupungissa muhinut kulttuurihistoria on aistittavissa paitsi katukuvan upeissa fasadeissa myös käytöstavoissa. Pariisilaiset rakastavat vanhanaikaisia pikkukauppojaan ja kulmakuppiloitaan. Teitittely kuuluu asiaan, samoin poskisuudelmat ja pitkät illalliset. Ja tietenkin hitunen kapinahenkeä, vallankumouksen syntypaikoilla kun ollaan!
Paras tapa päästä kaupungin myyttiseen tunnelmaan on hidastempoinen kuljeskelu sen kulisseissa. Runoilija Charles Baudelaire antoi tälle runolliselle maleksimiselle oman terminkin: flaneeraus. Pariisin puistot sopivat siihen täydellisesti. Käyskentele Jardin du Luxembourgissa historiallisten suihkulähteiden ja patsaiden keskellä tai Jardin des Plantesin kasvitieteellisen puutarhan puuvanhusten suojissa. Tuileries’n pitkulaisessa puistossa voi hengähtää geometrisesti parturoitujen puiden keskellä. Itäisessä Buttes-Chaumontin puistossa avautuu huumaava, luonnonmukaiseksi rakennettu “vuoristomaisema” lampineen. Paras näkymä löytyy Bellevillen puistosta, jonka ylätasanteelta näkyy koko kaupunki.

2. Pariisi on aina uusi

Suurkaupunki toimii uusien ilmiöiden testilaboratoriona. Näkyvin uusi trendi on pyöräily, johon pariisilaiset ovat hurahtaneet kaupunkipyörien myötä. Matkailijatkin voivat kokeille kaupunkipyöräilyä vuokraamalla Velib’-pyörän päiväksi tai viikoksi (1–5 euroa). Lähiöihin asti levinnyt verkosto kattaa yli 1500 parkkipaikkaa, joista tukevarakenteisia pyöriä voi vuokrata pankkikortilla.
Ostosmatkailijoiden iloksi on noussut lukuisia konseptiliikkeitä, joista hyvä esimerkkejä ovat esimerkiksi lastenkauppa Bonton ja siihen liittyä pikkuväen parturi, käytettyjä ja uusia designtavaroita, huonekaluja, vaatteita ja muita tuotteita myyvä Merci-tavaratalo sekä elämäntapakauppa Colette, jossa myydään trenditavaroita teknologiasta design-vaatteisiin. Kaikissa näissä on lisäksi tyyliin sopivat kahvilat. 
Uusien tuulien etsijät suuntaavat nouseviin kortteleihin, jotka löytyvät pääsääntöisesti kaupungin itä- ja pohjoisosista. Niihin kuuluu Seineen laskevan Canal Saint Martinin ympäristö sulkuineen ja kahviloineen. Läheisen Jaurèsin metron ympärille on noussut suoranainen terassikeskus suihkulähteineen. Se on kesällä Pariisin miellyttävimpiä vapaa-ajanviettopaikkoja. Monikulttuurinen Bellevillen kortteli idässä täyttyy nuorella luovalla luokalla ja sen mukana trendikaupoilla ja -baareilla.

Bonton. 
5 boulevard des Filles du Calvaire 75003. 
Metro: Filles du Calvaire
Merci. 
111 boulevard Beaumarchais 75003
. Metro: Saint Sébastien-Foissart
Colette
. 213 rue Saint-Honoré 75001
. Metro: Tuileries/Pyramides

3. Herkuttelu on kunniassaan

Historiallisuuden, luonnonmukaisuuden ja innovatiivisuuden trendit maistuvat myös lautasilla. Pariisin tuhansissa ravintoloissa löytyy jokaiselle jotakin. Kysyminen kannattaa: paikalliset kertovat mielellään ravintolasuosikkejaan. Niitä yhdistää yleensä taululle ranskaksi raapustettu ruokalista. Monet ranskalaiset haluavatt pihvinsä hyvin kevyesti kypsytettyinä (saignant); pihvin saa verettömänä sanomalla à point (keskikypsä) tai bien cuit kypsä. 
Itäpariisilainen Le Baratin edustaa luovasti perinteitä ja uusia tuulia yhdistävää luomuviiniravintolaa, jonka maineikas keittiömestari Raquel Carena hemmottelee vieraita argentinalais-ranskalaisilla annoksilla. Illalla voi suunnata Pigallen kulmille, lämminhenkiseen Le Potager du Père Thierryyn, jossa on tarjolla ronskia maalaisruokaa huokeaan hintaan. Historiallista loistoa hakevien kannattaa pistäytyä lounaalla tai jälkiruokakahvilla upeassa Le Train Bleu -asemaravintolassa, jonka freskojen täyttämässä valtavassa salissa olo on kuin kuninkaallisella. Myös kasvissyöjät löytävät nykyään Pariisista onnensa – kokeile esimerkiksi aasialaisklassikoita suussasulaviksi kasvisruoiksi versioivaa Tien Hiangia.

Le Baratin
. 3 rue Joye-Rouve 75020. 
Metro: Pyrenées
Potager du Père Thierry. 
16 Rue Trois Frères 75018. 
Metro: Pigalle/Anvers
Le Train Bleu. 
Gare de Lyon, 75012. 
Metro: Gare de Lyon
Tien Hiang
. 14 rue Bichat 75010 Paris. 
Metro: Goncourt / République

5. Seine tihkuu romantiikkaa

Rakastavaiset heittäytyvät tangon viemiksi, aurinko laskee kattojen taakse ja vierellä virtaa Seine. Voiko tämän romanttisempaa hetkeä ollakaan? Kaikille avoimia tangotanssiaisia järjestää argentiinalaisen tangon yhdistys kesäisin. Paris Plages -tapahtuma puolestaan muuttaa Seinen penkereet lomarannoiksi heinä-elokuussa. Rantateille kiikutetaan satoja tonneja hiekkaa, aurinkotuoleja ja troppisia kasveja. Iltaisin “rantsulla” järjestetään tanssiaisia ja ilmaiskonsertteja.
Seine historiallisine siltoineen on nähtävä jo siksi, että sen virtauksessa välkkyy Pariisin menneisyys. Seinen rantoja asuttaneen Pariisi-nimisen kelttiheimon geeneihin alkoi sekoittua roomalaista verta ajanlaskun alussa roomalaisten vallattua soisen pikku kalastajakylän. Kulje rantoja pitkin, pysähdy jäätelölle tai piknikille, katsele laivoja tai hyppää kyytiin. Esimerkiksi Batobus-jokibussi vie sujuvasti pysäkiltä toiselle, kyytiin ja pois voi hypätä milloin lystää ja laivat pysähtyvät kaikille joenvarren nähtävyyksille. Päivän lippu maksaa 15 euroa. Joella liikennöi myös lukuisia turistilaivoja, joissa vierailijoille esitellään jokivarren nähtävyydet Eiffelistä Louvreen ja Notre Dameen. Esimerkiksi Eiffeliltä lähtevät opastetut Bateaux Parisiens -risteilyt kestävät noin tunnin ja lippu maksaa 12 euroa.

Paris Plages. Pont Neuf-sillan ja Hôtel de Villen välillä.
Bateaux Parisiens.
 Port de la Bourdonnais 7500
, Metro: Bir Hakeim, RER: Champ de Mars Tour Eiffel
Batobus. 
www.batobus.com

[su_slider source=”media: 36011″ limit=”1″ link=”lightbox” width=”900″ height=”600″ arrows=”no” pages=”no” mousewheel=”no” autoplay=”0″ speed=”0″] [/su_slider]

6. Kulttuurinnälkä tyydyttyy museossa

Taiteen ja kulttuurin ystäville löytyy kiinnostavia museoita aina insinöörimuseo Arts et Metiers’tä Invalides’n sotamuseoon ja tietenkin lukuisiin taidemuseoihin. Niistä kuuluisimman, Louvren, kokoelmat kattavat lähes 10 000 vuoden ajanjakson aina 1850-luvulle saakka. Mukaan siis hyvät kengät ja paljon aikaa! Kannattaa tehdä etukäteen virtuaalikierros museon kokoelmiin ja päättää, mihin haluaa keskittyä. Louvre palkitsee vieraansa ruhtinaallisesti maailmantaiteen mestariteoksilla, hellenistisillä veistoksilla, muinaisegyptiläisillä sfinkseillä ja maalauksilla, joista salaperäinen Mona Lisa on tietenkin nimekkäin, sen edessä on aina turistien lauma. Ostamalla lipun etukäteen säästää jonotuksessa. Lippuja muihinkin museoihin ja tapahtumiin voi ostaa täältä: http://www.fnactickets.com.
Viikonloppuvisiittiin sopii Louvrea helpommin ihmisenkokoinen Musée d’Orsay, jonka yläkerran impressionistigalleria on juuri pistetty uuteen uskoon. Nykytaiteen ystäviä kiehtovat Centre Pompidou ja vasta laajennettu Palais de Tokyo.

Louvre (kiinni ti).
99 rue de Rivoli 75001. 
Metro: Palais Royal / Musée du Louvre.
http://www.louvre.fr
Musée d’Orsay (kiinni ma).
1 rue de la Légion d’honneur 75007. 
Metro: Solferino.
http://www.musee-orsay.fr
Centre Pompidou (kiinni ti).
Place Georges Pompidou 75004. 
Metro: Rambuteau.
http://www.centrepompidou.fr
Palais du Tokyo (kiinni ti).
13 avenue du Président Wilson 75016
. Metro: Iéna / Alma Marceau.
http://www.palaisdetokyo.com

7. Kaikkivaltias Eiffel-torni

Maailman kuuluisin radiomasto pilkottaa jostain vinkkelistä joka korttelissa ja kilkattaa katinkultaisten Eiffel-pienoismallien kaupittelijoiden kasseissa. Öisin torni sykkii 10 000 lampun voimin kuin jättimäinen joulukuusi. Vuoden 1889 maailmannäyttelyyn suunniteltu Eiffel-torni herätti aikalaisissaan paitsi ihastusta myös inhotusta. Pahat kielet haukkuivat sitä “ontoksi kattokruunuksi”. Siitä muodostui kuitenkin Pariisin symboli, johon saattaa olla parhaana sesonkiaikana useamman tunnin jono. Iltaisin jonoa on vähemmän. Mitä ylemmälle tasanteelle halajaa, sitä kalliimpi lippu on. Ensimmäiselle ja toiselle tasanteelle on mahdollista kavuta myös portaita pitkin, jolloin reisilihakset vahvistuvat rahaa säästyy. Kolmannelle tasanteelle pääsee vain hissillä. Selkeällä ilmalla sieltä voi nähdä jopa 75 kilometrin päähän. Eiffel on yllyttänyt myös uhkarohkeisiin tekoihin: vuonna 1923 eräs polkupyöräilijä huristeli portaat alas voittaakseen vedonlyönnin. 1989 Philippe Petit -niminen huimapää puolestaan käveli nuoralla Eiffelin ja läheisen Palais de Chailllot’n välillä.

Metro: Bir Hakeim, RER: Champ de Mars Tour Eiffel
http://www.tour-eiffel.fr

8. Montmartren salaisuudet

Montmartre pysyi vuoteen 1860 asti omana kylänään, jonka kukkuloilla viljeltiin viiniä — jota sitten juotiinkin ahkerasti kuppiloissa, kiemurtelevien pikkukujien kätköissä. 1800-luvulla Montmartresta puhkesi varsinainen avantgardistisen taiteen kehto. Alueen nykyinen maamerkki on kermakakkumainen Sacré Coeur -kirkko, jonka rakennustyöt aloitettiin vuonna 1877. Legendan mukaan paikalliset kurtisaanit osallistuivat innokkaasti rahankeräykseen saadakseen syntinsä anteeksi. Kukkulalle pääsee jalan tai Anvers’n metrolta lähtevällä Funiculaire-näköalahissillä. Kirkon hallitsemalta kukkulalta avautuvat hienot maisemat yli Pariisin. Sen takana on turistintäyteinen Place du Tertre -aukio, jolla taidemaalarit myyvät teoksiaan ja tekevät pikaportretteja. Turistien tallomilta reiteiltä täytyy poiketa korttelin hiljaisten katujen kylämäiseen rauhaan. Alueen historiaa esittelevä Musée de Montmartre kivenheiton päässä Sacré Coeurilta on hiljainen saareke puutarhoineen ja viinitarhoineen.

Sacré Coeur
. Metro: Anvers / Funiculaire Gare Haute
Musée de Montmartre. 2-14 Rue Cortot, 75018 
Funiculaire Gare Haute. Metro: Lamarck-Caulaincourt
http://www.museedemontmartre.fr

9. Valtava Versailles

Versailles’ssa nöyrtyy ylpeämpikin yksilö. Jo peilisalin kristallin säihke asettaa oman pienen minuuden kuninkaalliseen mittakaavaan. Aurinkokuningas Louis IV:n jumalaista persoonaa heijastelemaan rakennettu linna on yksinkertaisesti valtava ja loistossaan verraton. Se käsittää 2300 huonetta, joissa ei sentään kaikissa voi vierailla. Vuonna 1661 aloitettuihin rakennustöihin osallistui 36 000 työntekijää. Neljännesvuosisata myöhemmin Aurinkokuninkaan jättimäinen hovi siirtyi Versailles’hin. Jo neljävuotiaana valtaan tullutta kuningasta palvelemaan ja viihdyttämään tarvittiin kokonainen kaupunki ja armeija. André Le Nôtren suunnittelema sadan hehtaarin laajuinen geometrinen puutarha tunnetaan antiikin taruhahmoja esittävistä patsaistaan. Tiluksilta löytyy myös pienemmät Grand Trianon ja Petite Trianon -linnat. Petit Trianon liittyy Marie Antoinetten tilaan, johon kuuluu myös puutarhan uumenista löytyvä kokonainen maalaiskylä, Hameau de la Reine. Hallitsijat asuivat Versailles’ssa vuoden 1789 vallankumoukseen saakka.

RER C ajaa puolessa tunnissa Saint-Michelin asemalta Versailles Rive Gauche -asemalle, josta on 10 minuutin kävely linnaan. Suljettu maanantaisin.
http://www.chateauversailles.fr

10. Kahviloiden kirjo

Pariisi ei olisi Pariisi ilman kahviloita: kansankuppiloita, joiden tiskillä parannetaan maailmaa, kulttuurikahviloita pokkailevine tarjoilijapoikineen, hienostokahviloita, joissa jokainen leivos on taideteos. Niissä on kirjoitettu romaaneita, tavattu ystäviä ja tehty politiikkaa kautta vuosisatojen. Turistinkin kannattaa heti alkuun etsiä oma korttelikuppilansa, jossa tuntee olonsa kotoisaksi. Tiskillä kahvin hinta on tavallisesti puolet salissa tai terassilla nautitusta. 
Jos haluaa kuuluisuuksien jalanjäljille, voi suunnistaa johonkin Montparnassen legendaarisista kulttuuribrasserioista. Ernest Hemingway piti olohuoneenaan Closerie des Lilas -kahvilaa, jossa ovat istuneet myös Rimbaud, Picasso ja Lenin. Huomio: shortseissa ei pääse kynnystä pidemmälle, arvonsa tuntevat tarjoilijat pitävät siitä huolen. 
Vuonna 1862 perustettu Ladurée on leivosihmisten taivas. Upeiden freskojen koristama rue Royalin teesalonki on yhä paikallaan. Siellä voi maistella maailmankuuluja macaron-leivoksia ja antautua koreiden kakkujen lumoihin.

Closerie des Lilas. 
171 boulevard de Montparnasse, 75006
. RER: Port Royal
Ladurée. 16, rue Royale, 75008. Metro: Madeleine

Kolme romanssia Pariisissa

Rakkauden pääkaupunki inspiroi elokuvantekijöitä. Hyppää kolmen elokuvan kyytiin ja heittäydy Tripsterin kera Pariisin vieteltäväksi!

Pitkä iltakävely

Rakkautta ennen auringonlaskua (Richard Linklater, 2004). Mitä jos saisit toisen mahdollisuuden kerran kadottamasi ihmisen kanssa? Tämä on Rakkautta ennen auringonlaskua -elokuvan keskeinen teema. Vuonna 1995 valmistuneessa Rakkautta ennen aamua -leffassa Celine ja Jesse rakastuivat toisiinsa Budapest-Wien-junassa. Jatko-osassa he tapaavat nyt uudestaan Pariisissa.

[su_slider source=”media: 34494″ limit=”1″ link=”image” width=”900″ height=”1200″ arrows=”no” pages=”no” autoplay=”0″ speed=”0″] [/su_slider]

Yhdeksän vuotta on kulunut, amerikkalaisesta Jessestä on tullut menestyskirjailija ja ranskalainen Celine toimii ympäristönsuojelujärjestössä.

Celine ja Jesse tapaavat kulttimaineeseen nousseessa Shakespeare and Company -kirjakaupassa, jossa Jesse on esittelemässä uutta kirjaansa. Kauppa on nimetty Sylvia Beachin alkuperäisen kaupan mukaan, josta vuosisadan alun Pariisin englanninkieliset kirjailijat kävivät hakemassa inspiraatiota. Beachin kaupan tarina päättyi natsien miehitykseen. Nykyisessä 1951 avatussa versiossa ovat viihtyneet muun muassa Anaïs Nin, Henry Miller, Jack Kerouac ja Alain Ginsberg. Se on Pariisin englanninkielisten asukkaiden kantapaikka.

Shakespeare & co: 37 Rue Bûcherie 75005 Paris. Metro St Michel

[su_slider source=”media: 34496″ limit=”1″ link=”image” width=”900″ height=”600″ arrows=”no” pages=”no” autoplay=”0″ speed=”0″] [/su_slider]

Ensimmäisen kupposen päähenkilöt nauttivat Le Pure Caféssa, joka on paitsi kahvila myös sympaattinen, vanhan ajan tyyliin sisustettu lounaspaikka, jonka suositulle terassille pariisilaiset kerääntyvät aurinkoa palvomaan heti, kun saavat mahdollisuuden. Liikutaan monimuotoisessa, pikkukauppoja ja käsityöläisperinnettä vaalivissa kaupunginosissa.

Le Pure Café: Rue Jean-Macé, 75011 Paris. Metro Charonne

Elokuva vie katsojan myös vehreälle Promenade plantée -puistopromenaadille, joka sijaitsee vanhan junaradan paikalla Bastillesta aina Pariisin itäreunalle. Se kulkee katutason yläpuolella keskellä kaupunkia ja on paikallisten suosima lenkkeily- ja kävelyreitti. Se on kuin pieni pala maaseutua keskellä kaupunkivilinää!

Promenade plantée: Portaat ylös esim. rue Hector Malot. Metro Ledru Rollin

[su_slider source=”media: 34495″ limit=”1″ link=”image” width=”900″ height=”600″ arrows=”no” pages=”no” autoplay=”0″ speed=”0″] [/su_slider]

Merci-liikkeen konseptin luulisi miellyttävän elokuvan sankaritarta, järjestötoimija-Celineä. Marais’n kaupunginosan sisäpihalla oleva like sisältää muotia, designia, sisustusta, ravintolan ja kahvilan, joka toimii myös divarina. Osa tavaroista on kierrätettyjä, ja voitot lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen.

Merci: 111 boulevard Beaumarchais 75003 Paris. Métro Saint Sébastien-Froissart

[su_slider source=”media: 34493″ limit=”1″ link=”image” width=”900″ height=”600″ arrows=”no” pages=”no” autoplay=”0″ speed=”0″] [/su_slider]

Seinen ranta, Ile de la Cité ja siellä sijaitseva Notre Damen katedraali kuuluvat myös tämän romanttisen elokuvan kulisseihin. Jokilaivojen tarjoamat näkymät ovat parhaimmillaan juuri ennen auringonlaskua tai yön koittaessa. Etappi etapilta etenevä Batobus on halvin vaihtoehto risteillä Seinellä, eräänlainen jokilaivojen metro. Elokuvassa pari käyttää siirtymiseen Canauxrama-laivaa, joka tekee tosiasiassa kahden tunnin risteilyitä Seinellä ja Canal Saint Martinilla. Rannalta Eiffel-tornin juurelta lähtee myös muita vaihtoehtoja. Auringonlaskun jälkeen idyllisellä Place Dauphinella oleva Henri IV -hotelli tarjoaa suojan rakastavaisille — olettaen että ilta ei päätykään auringon laskiessa.

Hotel Henri IV: 25 Place Dauphine, 75001 Paris. Metro Cité

[su_slider source=”media: 34492″ limit=”1″ link=”image” width=”900″ height=”600″ arrows=”no” pages=”no” autoplay=”0″ speed=”0″] [/su_slider]

“Moulin Rouge” – Boheemia pyöritystä

Moulin Rouge (Baz Luhrmann, 2001). Nuori amerikkalaiskirjailija Christian (Exan McGregor) on saapunut Pariisin Montmartrelle, missä risteilevät taiteilijasielut, kurtisaanit ja kuriositeetit. Eletään vuotta 1899, Eiffel-torni on kymmenen vuoden ikäinen ja Pigallessa pyörittää myllyään salaperäinen Moulin Rouge -kabaree. Christian ystävystyy taidemaalari Toulouse-Lautrecin kanssa, ja tämä järjestää hänet kirjoittamaan Moulin Rougen uuden spektaakkelin. Mutta kuinka kirjoittaa intohimosta, jos ei koskaan ole rakastunut? Kabareen kaunis kurtisaani Satine (Nicole Kidman) saa Christianin pauloihinsa, ja koko elämä sulaa burleskiksi spektaakkeliksi. Pariisi on cancania ja satiinin kohinaa, juonittelua, intohimoa ja erotiikkaa…

Toulouse-Lautrecin maalauksissa esiintyvät cancan-tanssijattaret ja kabareemiljööt eivät ole kadonneet kokonaan: paitsi julistekaupoissa niitä näkee Pigallen ympäristön lukuisissa kabaree-teattereissa.

[su_slider source=”media: 34486″ limit=”1″ link=”image” width=”900″ height=”600″ arrows=”no” pages=”no” autoplay=”0″ speed=”0″] [/su_slider]

“Moulin Rouge? Pyh! Au Lapin Agile -kabaree on paljon aidompi!” huudahtaa Place du Tertrellä  35 vuotta maalannut Jean-Yves Tardinel  Aukio on täynnä maalauksiaan tekeviä ja myyviä kuvataiteilijoita. “Löytääkseen todellisen Montmartren on käveltävä turistikatujen taakse, pikkukujille, piiloisiin paikkoihin joilla pelataan petankkia ja eletään yhä boheemielämää”, hän vinkkaa. Au Lapin Agile  on pieni taidekabareesali, jossa on kuutena iltana illassa lauluesityksiä. Parin-kolmenkympi hintaan saa lasillisen talon likööriä sekä aitoa ranskalaista chansonia aamunkoittoon.

Au Lapin Agile: 22 Rue Saules, 75018 Paris. Metro Lamarck – Caulaincourt

[su_slider source=”media: 34488,34491″ limit=”2″ link=”image” width=”900″ height=”600″ pages=”no” autoplay=”0″ speed=”0″] [/su_slider]

Mutta kyllä Moulin Rougekin on nähtävä, se pyörii väsymättä Blanchen metroaseman edessä, ja turistien virta sen ympärillä on loputon. Musikaalin köyhällä Christianilla tuskin olisi tänä päivänä varaa mennä katsomaan Punaisen Myllyn vaikuttavasti lavastettua esitystä, jonka hinta on noin 100 euroa.

Moulin Rouge: 82 Boulevard Clichy, 75018 Paris. Metro Blanche

[su_slider source=”media: 34487″ limit=”1″ link=”image” width=”900″ height=”600″ arrows=”no” pages=”no” autoplay=”0″ speed=”0″] [/su_slider]

Moulin Rougen sinäsä huikeat näytökset eivät enää vedä tuhmuudessaan vertoja ympäröivän korttelin tyttöbaari-, strip tease – ja peep show -tarjonnalle, jonka laajuus kertoo siitä, että maksullinen seksi ei ole poistunut alueelta. 

Romanttista taiteilijaelämää leimaa tietenkin myös se, että rahaa on vähän, mutta elämässä on silti hohtoa. Boheemi tyhjätasku voi nauttia lounasta tai illallista historiallisessa Chez Chartier -brasseriassa. Tähän vuonna 1896 perustettuun paikkaan kannattaa mennä sekä autenttisen miljöön että halpojen hintojen takia: kaikki pääruoat ovat kymmenen euron tienoilla.

Chez Chartier: 7 Rue du Faubourg Montmartre. Metro Grands Boulevards

[su_slider source=”media: 34490″ limit=”1″ link=”image” width=”900″ height=”600″ arrows=”no” pages=”no” autoplay=”0″ speed=”0″] [/su_slider]

Amorin nuolta voi ohjata kohteeseen tilaamalla rakkauscocktailit Hotel Amourin baarissa. Hotelli sopii muutenkin rakastavaisille, sillä sieltä voi vuokrata huoneen vaikka tunniksi, yökin onnistuu.

Hotel Amour: 8 Rue de Navarin, 75009 Paris. Metro Saint-Georges

Moulin Rougen postmoderniin burleskiin sopii myös Marais’n korttelissa sijaitseva Hotel Le Petit Moulin, jonka leipomojulkisivu on säilynyt 1900-luvun alun kuosissaan, mutta Christian Lacroix on sisustanut huoneet leikikkään seksikkäästi, tyylejä ja tyllejä säästämättä.

Hotel Le Petit Moulin: 29 rue de Poitou 75003 Paris. Metro Saint Sebastien-Froissart

Ennen illan pimenemistä kohtalokas lady käy tietenkin ostamassa Chantal Thomassin puodista viettelevät alusvaatteet!

Chantal Thomass: 211 Rue St Honoré, 75001 Paris. Metro Tuileries

“Amelie” – Satua ja silmänkääntötemppuja

Amelie (Jean-Pierre Jeunet, 2001). Söpö tarjoilija Amelie Poulain (Audrey Tautou) asuu Montmartren kaupunginosassa, mutta totta puhuen hän viihtyy etupäässä omassa mielikuvitusmaailmassaan. Ujo ja omalaatuisen lapsuuden kokenut Amelie järjestelee pikku tempuilla muiden asioita iloisempaan suuntaan, mutta inhottavia tyyppejä hän rankaisee tekemällä jäynää. Nuoren naisen elämä järkkyy, kun hän huomaa rakastuneensa Ninoon (Mathieu Kassovitz), taivaanrannanmaalariin joka työskentelee seksivideovuokraamossa ja keräilee hylättyjä passikuvia metroasemien automaattikopeista. Seuraa romanttinen piiloleikki Pariisin uumenissa. Amelien Pariisi on täynnä pikkukauppoja ja nostalgiaa, se on maaginen ja ah, niin suloinen.

Amelie on töissä Café des Deux Moulins -tupakkabistrossa, joka löytyy Montmartrelta. Siellä ei myydä enää tupakkaa ja hassujen kanta-asiakkaiden sijaan siellä käy Amelie-faneja ympäri maailmaa. Mukaan voi ostaa paperisen pöytätabletin 50 sentillä.

“Elokuvan tunnelma ei ole pelkkää satua. Turismista huolimatta täällä on on jäljellä työläiskaupunginosan charmia, pikkupuoteja ja kylämäisyyttä, kahvilan tarjoilija Elisabeth Bramendorfer kertoo.

Cafe les Deux Moulins: 15 rue Lepic, 75018 Paris. Metro Blanche

[su_slider source=”media: 34483″ limit=”1″ link=”image” width=”900″ height=”600″ arrows=”no” pages=”no” autoplay=”0″ speed=”0″] [/su_slider]

Elokuvassa esiintyvästä pikkukaupastakin on tullut nähtävyys. Sieltä voi ostaa ihan tavallisia hedelmiä, vihanneksia ja elintarvikkeita, mutta Amelie-postikorttejakin löytyy.

“Amelien kauppa”: 56 rue des Trois Frères, 75018 Paris. Metro Abbesses

Todellinen korttelibaarielämys odottaa Montmarten kukkulalla piilevistä lukuisista kuppiloista, joiden hämyisessä tunnelmassa on aitoa yllätyksellisyyttä. Sitten voikin kävellä Sacré Coeurin kermakakkukirkolle ja muistella kohtausta, jossa Zorroksi naamioitunut Amelie houkuttelee Ninon kiipeämään kirkolle. Toinen elokuvan tärkeä kohtauspaikka on huvipuisto. Matkailijoillekin tiedoksi: Tuileries-puiston jokakesäinen tivoli kutsuu huvittelemaan keskellä kaupunkia.

Amelie on inspiroinut vuosikausia pariisilaista bopo- eli boheemiporvarisukupolvea. Maan päällä kulkeva metrolinja 4 vie Pigallesta Jauresin asemalle, josta alkaa toinen bopojen suosima kortteli. Täällä Canal Saint Martinin sulkuportilla sankarittaremme heittelee leipää.

Canal Saint Martin: metrojen Jaures ja République välissä

[su_slider source=”media: 34485″ limit=”1″ link=”image” width=”900″ height=”600″ arrows=”no” pages=”no” autoplay=”0″ speed=”0″] [/su_slider]

Kanaalin varrella on kolme Antoine&Lili-kauppaa, joissa myydään vaatteita ja esineitä tyttömäiseen makuun. Myös kitschiin kallistuva Manouch-merkki sekä tietenkin maailman suurimpiin kirpputorialueisiin kuuluva Saint Ouen kurioositeetteineen sopivat tyyliin.

Antoine&Lili: 95 Quai Valmy, 75010 Paris. Metro Jacques Bonsergent.

[su_slider source=”media: 34484″ limit=”1″ link=”image” width=”900″ height=”1200″ arrows=”no” pages=”no” autoplay=”0″ speed=”0″] [/su_slider]

Manouch: 75 Rue Vieille du Temple, 75003 Paris. Metro Rambuteau

Saint Ouenin kirpputori: Metro Porte de Clignancourt.

Nostalgiaviritteisiä unia nähdään Hotel Chopinissa, joka löytyy 1800-lukulaiselta katetulta kauppakujalta vahamuseon viereltä.

Hotel Chopin: 46 Passage Jouffroy, 75009 Paris/ Metro Grands Boulevards

Hotel Tour d’Auvergnen jokainen huone on eri tavalla romanttinen.

Hotel Tour d’Auvergne: 10, rue de la Tour d’Auvergne, 75009 Paris. Metro Poissonnière

[su_slider source=”media: 34482″ limit=”1″ link=”image” width=”900″ height=”600″ arrows=”no” pages=”no” autoplay=”0″ speed=”0″] [/su_slider]

Pariisi-opas

[the_grid name=”Pariisi”]

Pariisi-blogi

[the_grid name=”Pariisi-blogi”]

Ranska-opas

[the_grid name=”Ranska”]

Maljoja Pariisissa

Kuplivaa, luomua, kallista, huokeaa… Pariisissa löytyy viinejä joka makuun. Mutta juoma kuin juoma, laseja kilistettäessä kilistetään terveydelle: Santé! Ja katsotaan suoraan silmiin.

Ranskalaiset ovat seurallista kansaa ja viini kuuluu oleellisesti seuraelämään — mutta yksinkin voi toki lasilliselle lähteä. Viini sen sijaan ei halua olla yksin. Sen kyytipojaksi kiidätetään vähintään aperitiivipähkinöitä, mieluummin kuitenkin aromiin taiten soviteltu makupala, parhaimmillaan upea ateriakokonaisuus.

Villaret

Olivier Gaslainin Villaretia perinteisempää viiniravintolaa on vaikea löytää. Sen kellarissa uinuu viitisensataa pulloa, jotka kokki, viinintuntija Gaslain tuntee kuin omat taskunsa. 17 vuodessa ravintola on saavuttanut vakaan aseman.

Villaretin päivittäin vaihtuva menu on kuin läpileikkaus katsaus ranskalaiseen keittiöön, joka pitää perinteistä kiinni mutta leikkii silti vivahteilla. Keittiössä käy vilinä, kun Gaslain koordinoi kollegoita ja apupoikaa saattamaan metallikattiloissa porisevat kastikkeet lautasille. Hanhenmaksaneliön symmetrian on oltava kunnossa, päärynächutneytippojen kauniisti rivissä: ruoan on näytettävä yhtä hyvältä kuin se maistuu, Gaslain teroittaa.

Ravintolassa on edustettuna kaikki Ranskan viinialueet, mutta se on erikoistunut Bourgognen ja Côtes du Rhônen alueisiin. Jos lähes aikakauslehdin paksuinen viinilista kauhistuttaa, ei hätää: täällä henkilökunta on tottunut neuvomaan.

“Ainakin joka toinen pöydällinen kysyy neuvoa. Sehän kuuluu ammattiimme! Viinin valintaan vaikuttaa budjetti, asiakkaan makutottumukset ja tietenkin se, mitä syödään”, Gaslain lohduttaa.

Kun Gaslainilta kysyy, minkä viinin hän haluaisi esitellä tänään, kokki sukeltaa empimättä kellariin. Hän löytää lähes hetkessä satojen pullojen keskeltä etsimänsä, tuo sen tyytyväisenä näytille.

“La Landonne, côte rotie, 1999, Chez Guigal. Hyvin harvinainen, kaikkein parhaista rypäleistä valmistettu viini”.

Mutta kuinka kuvailisitte sitä?

Gaslain menee hiljaiseksi. Ei helppo tehtävä, maku vielä muuttuukin ajan kanssa, hän myöntää, huikkaa tarjoilijalle: kuinka kuvailisitte tätä viiniä?

“Muscatellin sävyinen… eläimellinen, voimakas. Se ei jätä kylmäksi!”, kuuluu vastaus.

Missä: 13, rue Ternaux, 75011 Paris. +33 1 43 57 7556. Metro Parmentier / Oberkampf. Avoinna ma-la.

[su_slider source=”media: 34242,34243″ limit=”3″ link=”lightbox” width=”900″ height=”600″ pages=”no” autoplay=”0″ speed=”0″] [/su_slider]

Verre Volé

Pariisilaiset ostavat mielellään viininsä viinibaareista — itse asiassa moni viinibaari toimii ensisijaisesti viinikellarina (cave). Jos viinin nauttii paikan päällä, laskuun lisätään ns. droit de bouchon -maksu. Se on tavallisesti 5—7 euroa per pullo. Tämä pätee myös suosittuun Verre Volé -viinikellariin, joka sijaitsee kivalla paikalla Canal Saint Martinin kupeessa.

Verre Voléssa saa sinutella henkilökuntaa. Täällä ollaan nuorekkaita, rentoja ja bopojakin. Lounas- ja illallisaikaan pieni paikka on niin täynnä, että vierustoverin kanssa tulee väkisinkin vaihdettua pari sanaa, ainakin vahinkotönäisyä seuraavan anteeksipyynnön verran.

Verre Volén kaikki parisataa viiniä ovat kaikki enemmän tai vähemmän luomuja. Ranskassa luomuviinit ovat nousseet viime vuosina suureen huutoon.

Missä: 67, Rue de Lancry, 75010 Paris. Lähin metro: Jacques Bonsergeant. +33 1 48 03 17 34

[su_slider source=”media: 34240″ limit=”3″ link=”lightbox” width=”900″ height=”600″ arrows=”no” pages=”no” autoplay=”0″ speed=”0″] [/su_slider]

Quedubon

“Luomuviinibaareja alkoi nousta 1990-luvulla. Kun Ranskassa oli 1970-luvun alussa kymmenkunta luonnonmukaiseen viljelyyn erikoistunutta tilaa, nykyään niitä on jo noin viisi prosenttia koko viininviljelystä”, Quedubon-viinibaarin pitäjä Leo Benard kertoo.

Bellevillen kaupunginosassa sijaitsevan kodikkaan ravintolan valikoimissa on viitisenkymmentä ranskalaista ja korsikalaista viiniä. Viinien valmistus tapahtuu luonnon ehdoilla. Niissä käytetään vain luonnonhiivaa eikä niihin lisätä sokeria. Säilymistä edistävää rikkiä niihin lisätään vain vähän jos ollenkaan.

Benard vakuuttaa, että näistä viineistä ei tule päänkivistystä, jonka takia hän itse ei enää koskaan juo muita kuin luomuviinejä.

Luomuviineille tulee yleensä vähän enemmän hintaa, sillä niiden tuotantokustannukset ovat korkeampia ja sadot pieniä. Hintaerot eivät kuitenkaan ole suuria: esimerkiksi Quedubonissa lasillisen saa halvimmillaan kolmella eurolla. Viiniä voi ostaa myös mukaan.

Huolimatta siitä, että Quedubonin seinälle liidulla kirjoitetussa viinilistassa on viitisenkymmentä vaihtoehtoa ja ruokalistassa vain kolme pääruokaa, alkuruokaa ja jälkiruokaa, kyseessä on ravintola jonne tullaan syömään ja juomaan.

-Viini ja ruoka liittyvät toisiinsa. Keittiössä periaatteeni on rehellisyys. Ruokalistalla on sen verran ruokia, mitä kaksi kokkia pystyy tekemään käyttämättä säilykkeitä, tiivisteitä, pakasteita… Kaikki raaka-aineemme ovat tuoreita ja vaihtuvat vuodenajan mukaan. Haluamme panostaa laatuun, emme määrään, Benard kertoo.

Laatu maistuu lautasella. Ateriat ovat hyvin yksinkertaisia ja perinteikkään ranskalaisia. Repertuaarissa vaihtelevat muun muassa broileri vihannesten kera, ankanrinta lohkoperunoilla, perinteinen härkäpata. Yksinkertaista mutta suussa sulavaa.

Missä: Quedubon. 22, rue du Plateau, 75019 Paris. +33 1 42 38 18 65. Metro Buttes Chaumont

Le Baron Rouge

Yksi hauskimmista viininmaistelupaikoista on Le Baron Rouge, jonne pariisilaiset rynnivät sunnuntaisin. Sen edustalla heitä odottavat talvisin bretagnelaiset osterikauppiaat. Kauppa käy yleensä niin hyvin, että osterinsyöjät käyttävät tilan puutteessa ulkona parkissa olevia autoja ja pinottuja viinikoreja pöytinään.

Tiskin takana myhäilee todennäköisesti punapartainen tarjoilija, freejazzsaksofonisti Quentin. Hän jos kuka osaa kertoa, mikä Le Baron Rougen 40 eri viinistä sopii mihinkin tilanteeseen. Viinejä voi ostaa joko mukaan tai nautittavaksi paikan päällä. Seinät täyttävät viinitynnyrit auliine hanoineen ovat olennainen osa paikan pröystäilemätöntä, railakasta tunnelmaa. Täällä ei viinejä mittailla millilitramitoilla, vaan niitä kaadellaan usein roisin silmämääräisesti.

Osterikauppiaat tekevät baarista riippumatonta bisnestä ja niitä ei voi siksi ostaa sisältä. Mutta kauppa hyödyttää kaikkia: osterithan suorastaan vaativat lasillisen valkoviiniä kyytipojakseen, viinikauppaa osterivillitys puolestaan edistää. Itse Baronin menusta löytyy myös herkullinen leikkele- tai juustolautanen.

Missä: 1, Rue Théophile Roussel, 75012 Paris. +33 1 43 43 14 32. Metro Ledru Rollin.

Osteritarjoilu loka­—maaliskuu.

[su_slider source=”media:34238,34239″ limit=”3″ link=”lightbox” width=”900″ height=”600″ pages=”no” autoplay=”0″ speed=”0″] [/su_slider]

koe myös:

Musée du Vin de Paris.

Keskiaikaisessa viinikellarissa sijaitseva viinimuseo esittelee viinin historiaa, tekniikkaa sekä viiniin liittyviä tarinoita. Sen holvien hämärissä voi tutustua muun muassa viikatteisiin, puristimiin ja pullotyyppeihin kautta aikain. Sisäänpääsyn hintaan sisältyy lasi talon Gaillac-viiniä, joka nautitaan kierroksen jälkeen museon yhteydessä sijaitsevassa upeassa holvimaisessa viinibaarissa. Museoon kuuluu myös ravintola, jokos sopii myös romanttisiin kynttiläillallisiin.

Missä: Rue des eaux, 75016 Paris. +33 1 45 25 63 26. Metro Passy.

Avoinna ti–su klo 10–18

Hinta: 13,90 (museokierros ja lasi viiniä)

Pariisi-opas

[the_grid name=”Pariisi”]

Pariisi-blogi

[the_grid name=”Pariisi-blogi”]

Ranska-opas

[the_grid name=”Ranska”]

Pariisin vapussa kukkii kielo ja sananvapaus

Vapuksi Pariisiin? Samalla tulee nähtyä Pariisin kuuluisa kevät ja ranskalaisten kapinamielisyys!

Ranskassa vappu on työn ja kevään juhla. Vappuaattoa ei erityisesti juhlita, mutta vappupäivän kulkueissa on karnevaalin makua sitäkin enemmän. Kevään kunniaksi tarjotaan kieloja ystäville ja perheenjäsenille.

Perinne juontaa juurensa vuoden 1561 toukukuulle, jolloin kuningas Kaarle X:n päätti antaa kieloja kaikille hovinsa naisille. Kieloa pidetään onnea tuovana kukkana ja kielonmyyjien ilmestyminen katukuvaan on varma kevään merkki.

Vappupäivä julistettiin lomapäiväksi vuonna 1941.

Politiikka näkyy kaduilla

Ammattiliittojen vetämiä kulkueita elävöittävät päivänpoliittiset mielenilmaukset. Marssille tulevat niin antiliberaalit, paperittomat, opiskelijat kuin erilaiset kansalaisjärjestötkin asiaansa ajamaan.

Vappumielenosoituksessa tavataan! Kuva: Anuliina Savolainen

Työläiset ovat järjestäneet vappukulkueita Ranskassa 1890-luvulta lähtien. “Thalessa” on myynyt trotskisti-kommunistien puolueen Lutte Ouvrière -lehteä kulkueissa yli viidentoista vuoden ajan, “työläisten taiston puolesta”, kuten hän itse ilmaisee.

Vappuna ei kuitenkaan marssita pelkästään työväen asian puolesta, vaan myös se tihkuu monenlaista ideologiaa, tavallisimmin valtapolitiikkaa vastaan. Ranskalaisten kapinamielisyys näyttäytyy vappuna kaikessa kirjossaan. Joka viides vuosi vapussa on erityisen poliittista kaikua, sillä se sijoittuu presidentinvaalien kahden kierroksen väliin.

Kun äärioikeistolaisen Front National -puolueen Jean-Marie Le Pen pääsi vuonna 2002 vaalien toiselle kierrokselle, vappu kului häntä vastustavien mielenosoitusten merkeissä. Vuonna 2007 vappukulkue osui myös vaalien keskelle. Silloin marssittiin oikeistolaista Nicolas Sarkozya vastaan, joka myöhemmin valittiin maan johtoon. Tänä vuonna toiselle kierrokselle nousivat Front Nationalin edustaja, euroskeptinen ja maahanmuuttovastainen Marine le Pen (Jean-Marien tytär) sekä tiiviimpää eurooppalaista yhteistyötä ja avoimia rajoja puolustava entinen pankkiiri Emmanuel Macron. Varma asetelma vappumielenosoituksille!

Continue reading “Pariisin vapussa kukkii kielo ja sananvapaus”

Pariisin vihrein kevät

Kevät oikutellen tulevi. Ranskassa kevät alkaa virallisesti kevätpäivän seisauksen aikaan, kun päivät alkavat pidentyä 23. maaliskuuta… Lempeämpi sää muuttaa pariisilaisenkin yrmeähköä yleisilmettä ; hymy karehtii herkemmin huulilla, kun luonto virkoaa talviunesta, linnut sirkuttelevat pesänrakennuspuuhissa, ja mahla sykkii suonissa. Mantelipuiden hempeän vaaleanpunainen kukkaloisto kuuluu ensimmäisiin kevään merkkeihin Pariisissa.

Pariisin korkeimmalla kukkulalla° sijaitseva Bellevillen puisto on yksi kaupungin aurinkoisimpia, ellei aurinkoisin, suotuisan sijaintinsa takia. Puisto on rankattu useamman kerran ykkössijalle Pariisin viheralueiden kauneuskilpailuissa. Bellevillessä iloisena rehottava luonto kukkakirjoineen on pääosassa, eikä sitä ole ympätty geometriseen muottiin kuten ranskalaiseen tyyliin suunnitelluissa puistoissa on tapana tehdä.

Puisto on erikoinen senkin takia, että siellä alettiin vaalia luonnon monimuotoisuutta jo reilut 20 vuotta sitten, kun muissa kaupungin puistoissa vihreän maailman omaa viisautta tukahdutettiin myrkkyruiskein. Bellevillen puisto oli ensimmäinen, missä kemiallisten torjunta-aineiden käyttö pistettiin pannaan.

Runoilija-puutarhuri permakulttuurin edelläkävijänä

Radikaalin muutoksen takana oli pääpuutarhuri Gérard Joubert, jolla on runollinen suhde hoidokkeihinsa. « Luonnon omaa ääntä täytyy kuunnella ; kasvien välisiä ystävyys-, yhteistyö ja avunantosopimuksia kannattaa kunnioittaa, jos mielii harmooniseen lopputulokseen, Gérard sanoo.

« Esimerkiksi puut viestivät keskenään, niiden juuristo on yhteydessä keskenään laajan sienirihmaston, mykorritsan, avulla. Jopa erilajiset puut voivat avittaa toisiaan pumppaamalla ravinteita hädänalaiselle puulle. Jotkut kasvit puolestaan houkuttelevat hajuilla tuholaistensa vihollisia, jotka tulevat ja pelastavat kasvin vaikeuksista. »

Bellevillen pääpuutarhuri Gérard Joubert luottaa luonnon kielen viisauteen. © Tripsteri
Bellevillen pääpuutarhuri Gérard Joubert luottaa luonnon kielen viisauteen. © Tripsteri / Anneli Airaksinen

 

Keväisiä kukintoja ja "rikkaruohoja" Bellevillen puistossa. © Tripsteri / Anneli Airaksinen
Keväisiä kukintoja ja “rikkaruohoja” Bellevillen puistossa. © Tripsteri / Anneli Airaksinen

Itäisessä Pariisissa sijaitseva puisto tunnetaan myös viiniviljelmistään, joita Gérard hellii erityisesti. « Linnut tietävät parhaiten, milloin viinirypäleet ovat makeimmillaan poimittavaksi. Niiden edesottamuksia seuraamalla ajoitamme parhaiten viininkorjuun alkamisen.»

Puistossa voi vast’edes bongata  monensorttisia pölyttäjiä ja medenkerääjiä, mikä on sinänsä ilahduttava merkki luonnon palautumisvoimasta. Gérard on teettänyt Bellevillen puistoon viiden tähden « hyönteishotellin », joka tarjoaa talvehtimismahdollisuuden monenkirjaville pikkusiivekkäille.”

Kemialliset torjunta-aineet kielletty Pariisin puistoissa

« Ranskan ensimmäiset mehiläisten dramaattiset joukkotuhot osuivat tismalleen samaan aikaan kun pelloilla otettiin käyttöön uudella hyönteismyrkyllä –neonikotinoidilla- kyllästetyt siemenet… Silti kyseisten hyönteismyrkkyjen käyttöä ei ole onnistuttu vieläkään kieltämään. Kemianjättien piikkiin hääräävät lobbarit ujuttavat epäluuloa päättäjien mieliin, ja Palermossa päämajaansa pitävä Euroopan elintarviketurvallisuudesta vastaava elin, EFSA, on tunnettu kytköksistä, joita sen tutkijoilla on kemianjätteihin », Gérard selvittää tuohtuneena.

Ekosysteemit kärsivät myös maailman yleisimmän torjunta-aineen, glyfosaatin (esimerkiksi Roundup) käytöstä. Glyfosaatti vaikuttaa kasveihin, mikrobeihin ja sieniin ja pysyy maaperässä useampia vuosia. Ihmisissä glyfosaatin epäillään aiheuttavan syöpää.

Geenimanipuloidut kasvit ryydittävät tahollaan glyfosaatin käyttöä hyönteisten kehittëssä vastuskyvyn kyseiselle ympäristö-myrkylle. Näytöstä huolimatta glyfosaatin täyskieltoa on vetkuteltu EU-tasolla, kuten aikoinaan oli asianlaita pahamaineisella DDT :llä, Gérard harmittelee…

Gérardilla oli rohkeutta olla edelläkävijä. Pariisin viheralueilla ja puistoissa kemiallisten torjunta-aineiden käyttö kiellettiin tammikuussa 2017.

[su_slider source=”media: 30199″ limit=”1″ link=”lightbox” width=”900″ height=”600″ arrows=”no” autoplay=”0″ speed=”0″][su_slider source=”media: 8861,8860″ limit=”1″ link=”lightbox” width=”900″ height=”600″ autoplay=”0″ speed=”0″] [/su_slider]

[su_slider source=”media: 30202″ limit=”1″ link=”lightbox” width=”900″ height=”600″ arrows=”no” autoplay=”0″ speed=”0″][su_slider source=”media: 8861,8860″ limit=”1″ link=”lightbox” width=”900″ height=”600″ autoplay=”0″ speed=”0″] [/su_slider]

[su_slider source=”media: 30200″ limit=”1″ link=”lightbox” width=”900″ height=”600″ arrows=”no” autoplay=”0″ speed=”0″][su_slider source=”media: 8861,8860″ limit=”1″ link=”lightbox” width=”900″ height=”600″ autoplay=”0″ speed=”0″] [/su_slider]

Bellevillen puisto : Metro Belleville tai Pyrènées, linja 11

Pariisin viiniviljelmien sadonkorjuujuhla :

www.fetedesvendangesdemontmartre.com 

Jos viininkorjuu innostaa, niin kuka tahansa voi ilmottautua etukäteen :

fetedesvendengesparis@gmail.com

° Bellevillen kukkulan huipulta avautuvat hienot näkymät koko kaupunkiin.

© Anneli Airaksinen

Pariisi pyörällä

Kun saavuin Pariisin vuonna 2006, pyöräilijöitä oli kaupungissa vähän. Eikä polkupyörän ostaminen hirveästi houkutellut, kun seurasi pakokaasupilvessä polkevia huimapäitä ja kuunteli kertomuksia varastetuista fillareista, jotka päätyivät Montreuilin kirpparille kierrätysmyyntiin.

Mutta tänään tilanne on aivan toinen. Nyt liikemiehetkin pyöräilevät töihin, kiitos kaupunkipyöräsysteemin ja uusien pyöräkaistojen.

Kesällä 2007 Pariisin kaupunkikuva muuttui radikaalisti, kun Vélib’-kaupunkipyörät otettiin käyttöön. Harmaiden, tukevarakenteisten pyörien suurta suosiota ei ennakoinut kukaan. Ilmeni, että pyörä on paitsi ympäristöystävällinen myös usein nopein ja halvin tapa liikkua paikasta toiseen. Lähiöön asti levinnyt verkosto kattaa yli 18 000  pyörää ja yli 1200 parkkipaikkaa. Velib’-asemia on noin 300 metrin välein kaikkialla Pariisissa.

Satunnaisille käyttäjille sopii päivä- tai viikkovuokraus (2—8 euroa),  jonka voi tehdä sirullisilla maksukorteilla asemien yhteydessä. Pyörää  saa tällöin käyttää kerrallaan puoli tuntia ilman lisämaksua. Sen voi palauttaa mihin vaan Velib’-parkkipaikkaan. Pyörän parkkeerattuaan saa ottaa seuraavan pyörän kymmenen minuutin päästä. Jokaiseen vuokraan sisältyy 150 euron pantti, jota ei normaalitapauksessa lunasteta.

[su_slider source=”media: 29558″ limit=”1″ link=”lightbox” width=”900″ height=”600″ arrows=”no” autoplay=”0″ speed=”0″][su_slider source=”media: 8861,8860″ limit=”1″ link=”lightbox” width=”900″ height=”600″ autoplay=”0″ speed=”0″] [/su_slider]

Pyöräillessä kaupunki tulee hyvin tutuksi. Jos ei halua ajaa autojen vieressä, Seinen kevyelle liikenteelle pyhitetyt rantakaistat ovat oiva kohde. Kaupunkipyörien etuihin kuuluu myös että niitä voi käyttää mihin vuorokaudenaikaan tahansa.

Kaupunkipyörät kuluvat kovassa käytössä, vaihteet ovat usein rikki ja renkaat puhki, joten pyörä kannattaa tarkastaa ennen lähtöä. Rikkinäisen  pyörän merkiksi on tapana kääntää sen satula väärinpäin.

Pyöräily on kuitenkin hankalampaa kun asuu kukkulalla. Mäkien päällä sijaitsevilta asemilta on nimittäin vaikea  löytää ajopeliä, sillä kukaan ei halua polkea ylämäkeen. Ylämäkiasemilla pyörän jättämisestä saa kuitenkin bonusta, sen jälkeen voi saada anteeksi vähän pitemmäksi venyneen seuraavan pyöräretken! Keskustan suosituimmat asemat puolestaan ovat usein täynnä, joten parkkeeraamiseen voi  mennä aikaa.

Nyt Pariisissa voi vuokrata myös autoja Autolib-systeemillä. Se on lainattavien sähköautojen verkosto, jota moni on kehunut. Sitä on kokeiltava seuraavaksi!

Lue lisää:

© Anuliina Savolainen

Pariisin parhaat jamit

Ensinäkemältä paikka ei hääppöiseltä vaikuta, nimikin särähtää korvissa. Mutta ‘sporttikuppila’ ei ole nimensä väärtti… Entisen työläiskorttelin, Menilmontant’nin, sydämessä sijaitseva ajanpurema kahvila tunnetaan mainioista jameistaan. Maailmanmusiikkia, afrikkalaisen djemben rytmejä, oivaltavaa fuusiota, hulvatonta improa. Ja täällä jammaillaan myös huippumuusikoiden tahdissa.

Café des Sports on yksi basisti Jouni Isoherrasen kantapaikoista.

Pariisiin tämä oululaisen Madetojan musiikkilukion kasvatti päätyi Erasmuksen kautta. Ei ihan suoraan, vaan belgialaisen Gentin konservatorion kautta. Valojen kaupungin värikylläinen charmi ja sen monikansallinen musiikkikirjo veti kuitenkin suomalaismuusikkoa vastustamatta puoleensa. Jouni asettui asumaan tähän maailmanmusiikin mekkaan kahdeksan vuotta sitten.

Alku oli hankalaa: kurjastakin kämpästä saa pulittaa huippuvuokran. Musiikkibisneksessä kilpailu on erityisen kova, virtuooseja löytyy joka lähtöön. Jameissa ahkerasti soittavan Jounin on onnistunut ujuttautua Pariisin muusikkopiireihin muun muassa koramestari Djeli Moussa Condén ansiosta. Jameissa ei koskaan tiedä kehen törmää, ja mihin seikkailuihin tapaaminen johtaa…

Guinealassyntyinen “koraisti”, joka on musisoinut sellaisten afrikkalaissoundin tähtien kanssa kuin Mory Kante ja Manu Dibango, on nykyisin myös Jouni Isoherrasen merkittävimpiä työnantajia. Mutta ammattimuusikkona hän taitaa tarvittaessa lähes minkä tahansa tyylilajin peruspopista ja metallista alkaen. Kaikkiaan hän on levyttänyt studiomuusikkona lähemmäs 30 levyä, ja kiertää nyt keikoilla ympäri Eurooppaa. Uusi Vuosikin vierähti Antwerpenissä.

Parempi näin: kun keikkoja kertyy tarpeeksi, muusikko pääsee Ranskassa niin kutsuttuun ‘intermittent’- kassaan. Ja kun laihojen lehmien aika koittaa, niin artisti saa eräänlaisen työttömyyskorvauksen. Ranska tukeekin Jounin mielestä loistavasti eri alan artisteja ja luovan työn ammattilaisia.

Jouni säveltää toki itsekin ja on lähinnä etiketeistä vapaan fuusion ystävä. Hän virittelee nyt myös vauhdilla omia musiikkiprojekteja. Mukana uusimmassa hankkeessa ovat Magda Kulpinska ja Anniina Lehtinen; molempien taustalla on klassinen koulutus, mikä helpottaa sävelkulkujen hiomista uusiin ulottuvuuksiin.

Ja illan edetessä, muusikoiden lämmetessä, vaatimattoman – ja hinnoiltaan edullisen- Sporttikuppilan jamit saattavat tarjota kiehtovan seikkailun uusiin äänimaisemiin, etenkin kun fuusio rikastuu afrikkalaisfolkin taitajilla.

[su_slider source=”media: 28970,28971,28972,28974,28973″ limit=”10″ link=”lightbox” width=”900″ height=”600″ arrows=”yes” mousewheel=”yes” autoplay=”0″][su_slider source=”media: 8861,8860″ limit=”1″ link=”lightbox” width=”900″ height=”600″ autoplay=”0″ speed=”0″] [/su_slider]

Café des Sports

94, Rue Menilmontant, 75020 Paris
01 46 36 48 18
Metro : Ménilmontant
Nettisivu

Djeli Moussa Condén konsertti legendaarisessa New Morning-salissa.

Muita Jounin suosimia jamipaikkoja Pariisissa:

Le Caveau des Oubliettes

Unohduksen synkeässä kellarissa voi nyt iloitella. Aiemmin, keski-ajalla, tässä kuninkaan ikiomassa yksityisvankilassa kidutettiin monarkian vastustajia. Nimi juontuu luukusta, minkä kautta toisinajattelijat syöstiin vankilan hyytäviin uumeniin, ja “unohdettiin” sinne. Kellarista johtaa salainen käytävä myös katakombeihin. Teemajamit keskiviikkona, torstaina ja sunnuntaina.

52 rue Galande, 75005 Paris
01 46 34 23 09
Metro: Saint Michel
Nettisivu

La Petite Halle

 Villetten puistossa sijaitsevaan paikkaan kannattaa tutustua jo erikoisen arkkitehtuurin takia. Trendikäs ravintola toimii entisen teurastamon tiloissa… Täällä groovaillaan tunnetusti korkeatasoisten muusikoiden tahdissa.

Parc de la Villette, 211 avenue Jean Jaurès, 75019 Paris
Metro: Porte de Pantin
Nettisivu

Madame Louis

Pariisin korskeimpiin asuinseutuihin kuuluvalla Ile-St-Louisilla sijaitsevan Madame Louisin fiinissä baarissa – aiemmalta nimeltään bar des beauxculs eli kaunisperseiden baari- jammaillaan useimmiten sunnuntaisin ja maanantaisin. Viinibaarin muhkeassa holvikellarissa.

1 Quai de Bourbon, 75004 Paris
01 40 51 05 05
Metro: Pont de Marie
Nettisivu

Autour de Midi et Minuit

Montmartren historiallisen kukkulan kupeessa sijaitseva perinteinen ravintola järjestää jazzille pyhitetyt jamit tiistaisin ja torstaisin – missäpä muualla kuin tunteikkaassa holvikellarissaan.

11 rue Lepic 75018 Paris
01 55 79 16 48
Metro: Blanche
Nettisivu

© Anneli Airaksinen