Pariisin vihrein kevät

Kevät oikutellen tulevi. Ranskassa kevät alkaa virallisesti kevätpäivän seisauksen aikaan, kun päivät alkavat pidentyä 23. maaliskuuta… Lempeämpi sää muuttaa pariisilaisenkin yrmeähköä yleisilmettä ; hymy karehtii herkemmin huulilla, kun luonto virkoaa talviunesta, linnut sirkuttelevat pesänrakennuspuuhissa, ja mahla sykkii suonissa. Mantelipuiden hempeän vaaleanpunainen kukkaloisto kuuluu ensimmäisiin kevään merkkeihin Pariisissa.

Pariisin korkeimmalla kukkulalla° sijaitseva Bellevillen puisto on yksi kaupungin aurinkoisimpia, ellei aurinkoisin, suotuisan sijaintinsa takia. Puisto on rankattu useamman kerran ykkössijalle Pariisin viheralueiden kauneuskilpailuissa. Bellevillessä iloisena rehottava luonto kukkakirjoineen on pääosassa, eikä sitä ole ympätty geometriseen muottiin kuten ranskalaiseen tyyliin suunnitelluissa puistoissa on tapana tehdä.

Puisto on erikoinen senkin takia, että siellä alettiin vaalia luonnon monimuotoisuutta jo reilut 20 vuotta sitten, kun muissa kaupungin puistoissa vihreän maailman omaa viisautta tukahdutettiin myrkkyruiskein. Bellevillen puisto oli ensimmäinen, missä kemiallisten torjunta-aineiden käyttö pistettiin pannaan.

Runoilija-puutarhuri permakulttuurin edelläkävijänä

Radikaalin muutoksen takana oli pääpuutarhuri Gérard Joubert, jolla on runollinen suhde hoidokkeihinsa. « Luonnon omaa ääntä täytyy kuunnella ; kasvien välisiä ystävyys-, yhteistyö ja avunantosopimuksia kannattaa kunnioittaa, jos mielii harmooniseen lopputulokseen, Gérard sanoo.

« Esimerkiksi puut viestivät keskenään, niiden juuristo on yhteydessä keskenään laajan sienirihmaston, mykorritsan, avulla. Jopa erilajiset puut voivat avittaa toisiaan pumppaamalla ravinteita hädänalaiselle puulle. Jotkut kasvit puolestaan houkuttelevat hajuilla tuholaistensa vihollisia, jotka tulevat ja pelastavat kasvin vaikeuksista. »

Bellevillen pääpuutarhuri Gérard Joubert luottaa luonnon kielen viisauteen. © Tripsteri
Bellevillen pääpuutarhuri Gérard Joubert luottaa luonnon kielen viisauteen. © Tripsteri / Anneli Airaksinen

 

Keväisiä kukintoja ja "rikkaruohoja" Bellevillen puistossa. © Tripsteri / Anneli Airaksinen
Keväisiä kukintoja ja “rikkaruohoja” Bellevillen puistossa. © Tripsteri / Anneli Airaksinen

Itäisessä Pariisissa sijaitseva puisto tunnetaan myös viiniviljelmistään, joita Gérard hellii erityisesti. « Linnut tietävät parhaiten, milloin viinirypäleet ovat makeimmillaan poimittavaksi. Niiden edesottamuksia seuraamalla ajoitamme parhaiten viininkorjuun alkamisen.»

Puistossa voi vast’edes bongata  monensorttisia pölyttäjiä ja medenkerääjiä, mikä on sinänsä ilahduttava merkki luonnon palautumisvoimasta. Gérard on teettänyt Bellevillen puistoon viiden tähden « hyönteishotellin », joka tarjoaa talvehtimismahdollisuuden monenkirjaville pikkusiivekkäille.”

Kemialliset torjunta-aineet kielletty Pariisin puistoissa

« Ranskan ensimmäiset mehiläisten dramaattiset joukkotuhot osuivat tismalleen samaan aikaan kun pelloilla otettiin käyttöön uudella hyönteismyrkyllä –neonikotinoidilla- kyllästetyt siemenet… Silti kyseisten hyönteismyrkkyjen käyttöä ei ole onnistuttu vieläkään kieltämään. Kemianjättien piikkiin hääräävät lobbarit ujuttavat epäluuloa päättäjien mieliin, ja Palermossa päämajaansa pitävä Euroopan elintarviketurvallisuudesta vastaava elin, EFSA, on tunnettu kytköksistä, joita sen tutkijoilla on kemianjätteihin », Gérard selvittää tuohtuneena.

Ekosysteemit kärsivät myös maailman yleisimmän torjunta-aineen, glyfosaatin (esimerkiksi Roundup) käytöstä. Glyfosaatti vaikuttaa kasveihin, mikrobeihin ja sieniin ja pysyy maaperässä useampia vuosia. Ihmisissä glyfosaatin epäillään aiheuttavan syöpää.

Geenimanipuloidut kasvit ryydittävät tahollaan glyfosaatin käyttöä hyönteisten kehittëssä vastuskyvyn kyseiselle ympäristö-myrkylle. Näytöstä huolimatta glyfosaatin täyskieltoa on vetkuteltu EU-tasolla, kuten aikoinaan oli asianlaita pahamaineisella DDT :llä, Gérard harmittelee…

Gérardilla oli rohkeutta olla edelläkävijä. Pariisin viheralueilla ja puistoissa kemiallisten torjunta-aineiden käyttö kiellettiin tammikuussa 2017.

[su_slider source=”media: 30199″ limit=”1″ link=”lightbox” width=”900″ height=”600″ arrows=”no” autoplay=”0″ speed=”0″][su_slider source=”media: 8861,8860″ limit=”1″ link=”lightbox” width=”900″ height=”600″ autoplay=”0″ speed=”0″] [/su_slider]

[su_slider source=”media: 30202″ limit=”1″ link=”lightbox” width=”900″ height=”600″ arrows=”no” autoplay=”0″ speed=”0″][su_slider source=”media: 8861,8860″ limit=”1″ link=”lightbox” width=”900″ height=”600″ autoplay=”0″ speed=”0″] [/su_slider]

[su_slider source=”media: 30200″ limit=”1″ link=”lightbox” width=”900″ height=”600″ arrows=”no” autoplay=”0″ speed=”0″][su_slider source=”media: 8861,8860″ limit=”1″ link=”lightbox” width=”900″ height=”600″ autoplay=”0″ speed=”0″] [/su_slider]

Bellevillen puisto : Metro Belleville tai Pyrènées, linja 11

Pariisin viiniviljelmien sadonkorjuujuhla :

www.fetedesvendangesdemontmartre.com 

Jos viininkorjuu innostaa, niin kuka tahansa voi ilmottautua etukäteen :

fetedesvendengesparis@gmail.com

° Bellevillen kukkulan huipulta avautuvat hienot näkymät koko kaupunkiin.

© Anneli Airaksinen

Pariisin parhaat jamit

Ensinäkemältä paikka ei hääppöiseltä vaikuta, nimikin särähtää korvissa. Mutta ‘sporttikuppila’ ei ole nimensä väärtti… Entisen työläiskorttelin, Menilmontant’nin, sydämessä sijaitseva ajanpurema kahvila tunnetaan mainioista jameistaan. Maailmanmusiikkia, afrikkalaisen djemben rytmejä, oivaltavaa fuusiota, hulvatonta improa. Ja täällä jammaillaan myös huippumuusikoiden tahdissa.

Café des Sports on yksi basisti Jouni Isoherrasen kantapaikoista.

Pariisiin tämä oululaisen Madetojan musiikkilukion kasvatti päätyi Erasmuksen kautta. Ei ihan suoraan, vaan belgialaisen Gentin konservatorion kautta. Valojen kaupungin värikylläinen charmi ja sen monikansallinen musiikkikirjo veti kuitenkin suomalaismuusikkoa vastustamatta puoleensa. Jouni asettui asumaan tähän maailmanmusiikin mekkaan kahdeksan vuotta sitten.

Alku oli hankalaa: kurjastakin kämpästä saa pulittaa huippuvuokran. Musiikkibisneksessä kilpailu on erityisen kova, virtuooseja löytyy joka lähtöön. Jameissa ahkerasti soittavan Jounin on onnistunut ujuttautua Pariisin muusikkopiireihin muun muassa koramestari Djeli Moussa Condén ansiosta. Jameissa ei koskaan tiedä kehen törmää, ja mihin seikkailuihin tapaaminen johtaa…

Guinealassyntyinen “koraisti”, joka on musisoinut sellaisten afrikkalaissoundin tähtien kanssa kuin Mory Kante ja Manu Dibango, on nykyisin myös Jouni Isoherrasen merkittävimpiä työnantajia. Mutta ammattimuusikkona hän taitaa tarvittaessa lähes minkä tahansa tyylilajin peruspopista ja metallista alkaen. Kaikkiaan hän on levyttänyt studiomuusikkona lähemmäs 30 levyä, ja kiertää nyt keikoilla ympäri Eurooppaa. Uusi Vuosikin vierähti Antwerpenissä.

Parempi näin: kun keikkoja kertyy tarpeeksi, muusikko pääsee Ranskassa niin kutsuttuun ‘intermittent’- kassaan. Ja kun laihojen lehmien aika koittaa, niin artisti saa eräänlaisen työttömyyskorvauksen. Ranska tukeekin Jounin mielestä loistavasti eri alan artisteja ja luovan työn ammattilaisia.

Jouni säveltää toki itsekin ja on lähinnä etiketeistä vapaan fuusion ystävä. Hän virittelee nyt myös vauhdilla omia musiikkiprojekteja. Mukana uusimmassa hankkeessa ovat Magda Kulpinska ja Anniina Lehtinen; molempien taustalla on klassinen koulutus, mikä helpottaa sävelkulkujen hiomista uusiin ulottuvuuksiin.

Ja illan edetessä, muusikoiden lämmetessä, vaatimattoman – ja hinnoiltaan edullisen- Sporttikuppilan jamit saattavat tarjota kiehtovan seikkailun uusiin äänimaisemiin, etenkin kun fuusio rikastuu afrikkalaisfolkin taitajilla.

[su_slider source=”media: 28970,28971,28972,28974,28973″ limit=”10″ link=”lightbox” width=”900″ height=”600″ arrows=”yes” mousewheel=”yes” autoplay=”0″][su_slider source=”media: 8861,8860″ limit=”1″ link=”lightbox” width=”900″ height=”600″ autoplay=”0″ speed=”0″] [/su_slider]

Café des Sports

94, Rue Menilmontant, 75020 Paris
01 46 36 48 18
Metro : Ménilmontant
Nettisivu

Djeli Moussa Condén konsertti legendaarisessa New Morning-salissa.

Muita Jounin suosimia jamipaikkoja Pariisissa:

Le Caveau des Oubliettes

Unohduksen synkeässä kellarissa voi nyt iloitella. Aiemmin, keski-ajalla, tässä kuninkaan ikiomassa yksityisvankilassa kidutettiin monarkian vastustajia. Nimi juontuu luukusta, minkä kautta toisinajattelijat syöstiin vankilan hyytäviin uumeniin, ja “unohdettiin” sinne. Kellarista johtaa salainen käytävä myös katakombeihin. Teemajamit keskiviikkona, torstaina ja sunnuntaina.

52 rue Galande, 75005 Paris
01 46 34 23 09
Metro: Saint Michel
Nettisivu

La Petite Halle

 Villetten puistossa sijaitsevaan paikkaan kannattaa tutustua jo erikoisen arkkitehtuurin takia. Trendikäs ravintola toimii entisen teurastamon tiloissa… Täällä groovaillaan tunnetusti korkeatasoisten muusikoiden tahdissa.

Parc de la Villette, 211 avenue Jean Jaurès, 75019 Paris
Metro: Porte de Pantin
Nettisivu

Madame Louis

Pariisin korskeimpiin asuinseutuihin kuuluvalla Ile-St-Louisilla sijaitsevan Madame Louisin fiinissä baarissa – aiemmalta nimeltään bar des beauxculs eli kaunisperseiden baari- jammaillaan useimmiten sunnuntaisin ja maanantaisin. Viinibaarin muhkeassa holvikellarissa.

1 Quai de Bourbon, 75004 Paris
01 40 51 05 05
Metro: Pont de Marie
Nettisivu

Autour de Midi et Minuit

Montmartren historiallisen kukkulan kupeessa sijaitseva perinteinen ravintola järjestää jazzille pyhitetyt jamit tiistaisin ja torstaisin – missäpä muualla kuin tunteikkaassa holvikellarissaan.

11 rue Lepic 75018 Paris
01 55 79 16 48
Metro: Blanche
Nettisivu

© Anneli Airaksinen

Nuit Debout tai République-aukion kiihkeät yöt

Kaikki alkoi 31. maaliskuuta anno domini 2016. Kaupungille levitetyissä Nuit Debout°-julisteissa luki « Minä olen paperiton, pätkätyöläinen, Goodyear, Air France, kansalaisaktivisti, maanviljelijä, luonto …». Rahan globalisoitunutta ja entistä ahneempaa hirmuvaltaa vastustavat kansalaiset kokoontuivat tuona yönä ensimmäistä kertaa Pariisin République-aukiolle.

Aukiota hallitsee valtaisa Marianne-patsas, joka symbolisoi paitsi tasavaltaa myös Ranskan suuren vallankumouksen rupsahtaneita ihanteita; vapautta, veljeyttä ja tasa-arvoisuutta. Kaikki suurmielenosoitukset suuntavatkin jossain vaiheessa République-aukiolle, olipa protestiliikkeen takana mitkä tahansa vaikutteet homoavioliitoista alkaen.

“Kaikki suurmielenosoitukset suuntavatkin jossain vaiheessa République-aukiolle, olipa protestiliikkeen takana mitkä tahansa vaikutteet homoavioliitoista alkaen.”

Aukio symbolisoi pariisilaisten kapinamielisyyttä, samalla kun siihen liitetään vastedes yksi lähihistorian ankeimmista luvuista. Kaupungin synkistäneiden verilöylyjen jälkeen pariisilaiset kokoontuivat spontaanisti aukiolle kunnioittamaan lähikorttelissa surmattujen terrorismin uhrien muistoa. Kynttilöitä, kukkia, runoja, iskulauseita … Marianne-patsaan edessä hiljennytään nyt terrorismin uhrien muistoksi.

Mutta aukiolla kapinamieli kukoistaa. Ensimmäistä Nuit Debout -yötä on seurannut liuta enemmän tai vähemmän kyynelkaasunhajuisia öitä ja päiviä… Mellakkapoliisi valvoo; silti joskus vimmaiseksikin äityvä liikehdintä jatkuu République-aukiolla.

[su_slider source=”media: 22198,22212,22208,22207,22206,22205″ limit=”51″ link=”lightbox” width=”900″ height=”600″ autoplay=”0″ speed=”0″][su_slider source=”media: 8861,8860″ limit=”1″ link=”lightbox” width=”900″ height=”600″ autoplay=”0″ speed=”0″] [/su_slider]

Vakavamielistä happeningiä

Huumoria ja iskulauseita. Ihmisrykelmiä. Kiihkeitä puheita. Ilmassa on anarkistisen kansalaisjuhlan tuntua. Poliitikkojen kaksinaamaista valtapeliä kaihtavan liikkeen organisaatio on yhtä löyhä ja häilyväinen kuin sen tavoitteet ovat moninaisia. Yhtymäkohtia löytyy sekä  Occupy Wall Streetiin että espanjalaisen Podemos-puolueen arvomaailmaan.

Tafta-sopimus, hallituksen säästötoimet, open data, suuryritysten demokratianvastainen lobbausvalta, uuden työlain kaataminen, tieteen mielekkyys, luonnonsuojelu, spesismi… Ihmiset kokoontuvat vapaasti väittelemään eri teemojen ympärille. Asioista päätetään yhdessä neuvottelemalla ja äänestämällä kuten muinoin Ateenan agorassa ainakin. Kaikilla on oikeus osallistua keskusteluun. Megafoneista on tietenkin hyötyä debateissa, jotka kiihtyvät joskus kovaäänisiksi.

“Mellakkapoliisin pamppu ja kyynelkaasut eivät tee eroa turistin ja kansalaisaktivistin välillä. Eli jos vaikuttaa siltä, että jossain päin aukiota tunnelmat kuumenevat, on parasta poistua paikalta välittömästi.”

Pienin yhteinen tekijä Nuit Debout -aktivismille lienee maapallon elinehtoja nakertavan yltiöliberalismin vastaisuus: ikiliikkujaa ei ole vielä keksitty ja jatkuva taloudellinen kasvu on aritmeettinen mahdottomuus rajallisessa maailmassa. Tämä on fakta, vaikka valtavirran taloustieteilijöiden harrastamassa hartaassa uuskielessä toisin väitetään, kiteytti puheessaan Frédéric Lordon, yksi Ranskan näkyvimmistä ei-ortodoksisista ekonomisteista.

Reilu kolmannes Nuit Debout -aktivisteista on noin kolmekymppisiä, korkeastikoulutettuja miehiä. Valtaosa on niin kutsuttuja köyhälistöälykköjä eli työttömiä tai alipalkattujen pätkätöiden karvaassa kierteessä.

Nyt humanistisen arvo-maailman ja intellektuellien ryydittämä Nuit Debout haluaa viritellä muuallekin Eurooppaa vastaavaa ruohonjuuritason liikehdintää. Tiedostaminen kun on ensi askel vapauteen… Seuraavaksi internationalismin rajapyykiksi on merkitty 15. toukokuuta. République-aukiolla vellovaa Nuit Debout -liikettä on ehditty jo luonnehtia ranskanmaan ensimmäiseksi merkittäväksi post-marxilaiseksi yhteiskunnalliseksi protestiliikkeeksi…

°Nuit Debout merkitsee kirjaimellisesti yötä pystyssä, yötä jolloin ei nukuta.

Place de la République,
Metro : République
nuitdebout.fr
www.convergence-des-luttes.org

 
© Anneli Airaksinen

[su_slider source=”media: 22204,22203,22202,22201,22200,22199″ limit=”51″ link=”lightbox” width=”900″ height=”600″ autoplay=”0″ speed=”0″][su_slider source=”media: 8861,8860″ limit=”1″ link=”lightbox” width=”900″ height=”600″ autoplay=”0″ speed=”0″] [/su_slider]

 

http://ko.snstatic.fi/hise-tripsteri-kohteeseen/?target=pariisi&kumppaniavain=109