Päiviä Pariisin historiasta 1700-1850

1789 Suuri vallankumous. Ludvig XVI:n saamattomuuteen ja sääty-yhteiskunnan epäkohtiin tuskastuneet kansalaiset valtaavat Bastillen vankilan ja hakevat aseita kansannousun tueksi. Vankilan valtausta seuranneessa kahakassa kuolee 80 pariisilaista. Bastillesta alkanut Ranskan suuri vallankumous tukahtuu ristiriitaisuuksiinsa vasta kymmenen vuotta myöhemmin. Valistuksen aatteet jäävät kuitenkin elämään omaa elämäänsä. Ne, kuten myös ikuinen kapinahenkisyys, kummittelevat vielä tänäkin päivänä kansan kollektiivisessa tajunnassa.

1792 Marseljeesi. Marseillen vallankumousarmeijan vapaaehtoissotilaat saapuvat heinäkuun viimeisenä päivänä laulaen Pariisiin. Claude Joseph Rouget de Lislen säveltämät kupletit saavuttavat niin suuren menestyksen, että kolme vuotta myöhemmin La Marseillaise julistetaan maan viralliseksi kansanlauluksi.

1795 Imperialismin aikakausi alkaa. 5. lokakuuta nähdään Napoleon Bonaparten ensiesiintyminen julkisuudessa. Nuori ja tuntematon kenraali värvätään pistämään aisoihin monarkian kannattajien kapinaliike. Palkkioksi Napoleon saa kauniin Josephine de Beauharnais’n. Napoleon kruunataan keisariksi vuonna 1804. Napoleon lähettää Ranskan armeijan voitokkaille sotaretkille Italiaan, Egyptin, Itävaltaan, Preussiin ja Puolaan. Niiden ansiosta Ranska nousee maailmankartalle ja Napoleon, pieni mies, saa kokea ennennäkemättömän suuruuden.

1806 Riemukaari nousee. Napoleonin ”Suuren armeijan” kunniaksi tilaaman muistomerkin, Riemukaaren, rakennustyöt käynnistetään 26. helmikuuta. Antiikin rakennustaiteesta mallia hakeneen, 50 metriä korkean ja 45 metriä leveän monumentin rakennustyöt keskeytetään keisarikunnan kukistuessa. Riemukaaren vihkii käyttöön Ludvig Filip kolmekymmentä vuotta myöhemmin.

1815 Imperiumin loppu. Englanti, Itävalta, Preussi ja Venäjä allekirjoittavat 20. marraskuuta Pariisissa sopimuksen, jonka tarkoitus on tehdä loppu Ranskan imperialismista. Ranska tuomitaan maksamaan mittavat korvaukset tuhoisista sotaretkistään ja sen itärajaa muokataan uuteen uskoon. Vallan katoavaisuus raastaa Napoleon Bonapartea Saint Helenen vankilasaarella.

1830 Perustuslaillinen monarkia. Taantumuksellinen hallitsija Kaarle X häädetään maanpakoon heinäkuun vallankumouksen loppuhuipentumana. Valtaan nousee ”Ranskan ensimmäinen porvari” Ludvig Filip. Perustuslaillisen monarkian puitteissa hyväksytty uusi valtiosääntö keskittää poliittisen vaikutusvallan varakkaalle keskisäädylle. Ammattiliittojen toiminta kielletään. Talouskriisi ja työttömyys valmentavat köyhtynyttä kansaa ”hullun vuoden” pariisilaiskapinoille.

 1848 Hullusta vuodesta tasavaltaan. 22. helmikuuta järjestetty suurmielenosoitus äityy Pariisin slummeissa päivänä työttömien, työläisten, opiskelijoiden ja tasavaltalaisten tukemaksi radikaaliksi kapinaliikkeeksi, joka tekee lopun Ranskan porvarillisesta kuningaskunnasta. Kansannousun seurauksena kuningas Ludvig Filip syrjäytetään ja Ranskasta tulee tasavalta. Sen presidentiksi valitaan Napoleonin itseriittoinen veljenpoika Ludvig Napoleon. Vallankumousta seuraa levottomuuksia ympäri Eurooppaa. Vaikka kansanliikkeet tukahdutetaan, ne saavat aikaan tärkeitä uudistuksia.

Lue seuraavaksi: 1850-1900 Preussin sodasta maailmannäyttelyyn

© Anneli Airaksinen ja Anuliina Savolainen

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s