Päiviä Pariisin historiasta 1900-1958

1914-1918 Ensimmäinen maailmansota kumisee Pariisiin asti. Ensimmäisen maailmansodan taistelut käydään etupäässä muualla kuin Pariisissa. Mutta sota ja sen uhrit koskettavat pariisilaisia ja pommitusten vaara on läsnä. Tammikuussa 1918 Zeppeliini pommittaa itäisiä työläisväestön kaupunginosia. 26 siviiliä kuolee. Saman vuoden kesäkuussa Pariisi pelkää ”ison Bertan” tykkitulituksen alla. Tämä insinööritaidon katala mestarinäyte kykenee laukomaan pommejaan 100 kilometrin etäisyydeltä 30 metrin korkeudessa.

1920 Tuntematon sotilas. Riemukaaren ensimmäiselle tasolle sijoitettu tuntemattoman sotilaan hauta siunataan. Ennennäkemättömän tuhoisa ja raaka ensimmäinen maailmansota koetteli raskaasti ranskalaisiakin. Tuntemattoman sotilaan haudalla palaa tuli päivin ja öin.

1924 Pariisin olympialaiset. ”Lentävän suomalaisen” uroteot saavat katsojat haukkomaan henkeään Pariisin olympialaisissa. Eksoottisesta pohjoisesta tullut Paavo Nurmi voittaa kaksi kilpaa perätysten, 1500 metriä ja 5000 metriä. Seuraavana päivänä kansallissankarimme hämmästyttää yleisön voittamalla 10 kilometrin juoksun ja osallistumalla voitokkaaseen 3000 metrin viestijuoksuun. Yhdeksän olympiakultaa voittanut Nurmi on legenda Ranskassa.

1934 Vasemmisto yhdistyy. Äärioikeiston järjestämä mielenosoitus helmikuussa päättyy poliisin ja mielenosoittajien välisiin yhteenottoihin, joissa kuolee 16 ja loukkaantuu 700 ihmistä. Mielenosoituksen seurauksena kommunistit ja sosialistit kokoavat voimansa ja lähtevät yhdessä taistelemaan äärioikeistoa vastaan. Kaksi vuotta myöhemmin syntyy maan poliittiseen kehitykseen merkittävästi vaikuttanut Front populaire, vasemmistolainen kansanrintama.

1940 Pariisin miehitys. Wehrmacht vyöryy kesäkuussa Pariisiin, jonka asukkaista kolme neljäsosaa on paennut natsimiehittäjiä. Hitlerin vallan hakaristilippu liehuu vastedes Riemukaaren yllä.

1942 Vel’ d’Hiv’in joukkopidätys. 17. heinäkuuta, maan korkeimman poliisiviranomaisen René Bousquet’n käskystä 13000 juutalaista pidätetään ja viedään yön aikana Vel’ d’Hiv’in urheilukentälle Pariisissa. Useita päiviä kestäneen epätietoisuuden jälkeen uhrit kuljetetaan Pariisin kupeessa sijaitsevan Drancyn aseman kautta Auschwitzin kuolemanleireille. Joukkopidätys kuvastaa hyvin natsi-Saksaa nöyristelleen ja ihailleen Vichyn väliaikaisen hallituksen kolkkoa oma-aloitteisuutta.

1944 Pariisin vapautus. Kenraali Leclerc, Normandian maihinnousun sankari, vastaanottaa natsien antautumisilmoituksen Montparnassen aseman edessä. Samana iltana kenraali De Gaulle asettuu väliaikaisen hallituksen johtoon. Pariisi ei Hitlerin käskystä huolimatta tuhoutunut. Kaupungissa paikkaillaan fyysisiä ja psyykkisiä haavoja kuitenkin vielä vuosia natsimiehityksen jälkeen.

1945 Unescon peruskirja. 37 valtiota ratifioi Unescon peruskirjan 16. marraskuuta Lontoossa. YK:n tiede- ja koulutusjärjestön päämaja sijaitsee Pariisissa.

1958 Viides tasavalta. Niin kutsutun “viidennen tasavallan” perustuslaki tulee voimaan presidentiksi nousseen Charles de Gaullen vetämänä. Presidentin valtaa lisäämällä ja keskittämällä toivotaan poliittista vakautta.

Lue seuraavaksi: 1959-1997 Algerian itsenäistyminen – prinsessa Dianan kuolema

© Anneli Airaksinen ja Anuliina Savolainen

One thought on “Päiviä Pariisin historiasta 1900-1958”

  1. Hei

    Vietetäänkö Pariisissa toisen maailmansodan miehityksen vapauttamispäivää? Paris libérté? Jos vietetään niin milloin?

    Hyvää kesänjatkoa

    Tomppa

    Like

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s