Päiviä Pariisin historiasta 50 eaa-1000

Roomalaisvalloitus. Roomalaiset hyökkäävät ”soiseen paikkaan” eli Lutetiaan, joka on ollut Pariisi-nimisen kelttiheimon hallussa kaksisataa vuotta. Roomalaismiehitystä vastaan kapinoivat asukkaat tuhoavat kaupungin linnoitukset ja antavat näin viholliselle mahdollisuuden rakentaa tilalle omia roomalaistyylisiä rakennuksiaan. Seine-joen saarella alun perin sijainnut roomalaisvaruskunta alka levitä tasamaalle. Keltit eli gallialaiset ryhtyvät vilkkaaseen geenienvaihtoon roomalaisten kanssa, minkä seurausta Pariisin nykyinen kantaväestö on.

212 Parisi syntyy. Seinen kummallekin puolelle levinnyt asutuskeskus ristitään Parisiksi.

252 Päättömän piispan vaellus. Pariisin ensimmäinen piispa, Saint Denis, saa marttyyrin lopun Montmartren kukkulalla, jossa hänet mestataan. Legendan mukaan urhea piispa oli ottanut irtihakatun päänsä kainaloon ja lähtenyt kuljeskelemaan pitkin maita ja mantuja. Sinne, minne päättömän piispan maallisen vaelluksen uskotaan päättyneen, rakennettiin myöhemmin samanniminen katedraali.

451 Hunnihyökkäyksen kukistaminen. Sotapäällikkö Attilan johtamat hunnit hyökkäävät Pariisiin. Geneviève-niminen nunna rukoilee kaupungin pelastumiseksi ja kehottaa pariisilaisia nousemaan vastarintaan. Hunnihyökkäys onnistutaan kukistamaan. Sainte-Genevièvestä tulee Pariisin suojelupyhimys.

511 Klodvig, kansan yhdistäjä. Frankkikuningas Klodvig (ranskaksi Clovis) kuolee Pariisissa noin 46 vuoden ikäisenä. Frankkien valtakunnan yhtenäistänyt Klodvig solmi liiton roomalaiskatolisen kirkon kanssa. Ennen kansallisvaltiota gallialainen yhteiskunta koostui monista kansoista, kuten burgundilaisista, gooteista, baskeista, bretagnelaisista ja normanneista. Klodvigin ansioksi lasketaan roomalaisvallan kukistaminen vuonna 508.

639 Kuninkaiden mauseloumi Saint-Denis. Merovinkikuningas Dagobert I haudataan Saint-Denis’n basilikaan, minkä jälkeen basilika tunnetaan Ranskan kuninkaiden hautapaikkana. Dagobert-parka jää kuitenkin elämään kansan muistissa lähinnä nurinpäin puettujen kalsariensa sekä hänestä tehdyn pilkkalaulun ansiosta.

885 Viikinkipiiritys. Viikingit aloittavat 28. marraskuuta kaupungin piirityksen, joka päättyy vasta kaksi vuotta myöhemmin, kun Charles le Gros eli ”Kaarle Paksu” maksaa barbaarien vaatimat korkeat lunnaat.

987 Kapetingikuninkaiden aikakausi alkaa. Hugo Kapet nousee 3. heinäkuuta Ranskan valtaistuimelle ja aloittaa kapetingikuninkaiden yli 300 vuotta kestäneen valtakauden. Kapetingikuninkaat valituttivat ja kruunauttivat kuninkaan vanhimman pojan jo hänen isänsä eläessä, jotta heidän valtansa jatkuvuus olisi taattu. Kapetingit suojasivat Pariisin muureilla 1190–1210.

Lue seuraavaksi: 1000-1500 Notre Damen peruskivestä Jeanne d’Arcin ihmetöihin

© Anneli Airaksinen ja Anuliina Savolainen

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s