Pariisin vihrein kevät

Kevät oikutellen tulevi. Ranskassa kevät alkaa virallisesti kevätpäivän seisauksen aikaan, kun päivät alkavat pidentyä 23. maaliskuuta… Lempeämpi sää muuttaa pariisilaisenkin yrmeähköä yleisilmettä ; hymy karehtii herkemmin huulilla, kun luonto virkoaa talviunesta, linnut sirkuttelevat pesänrakennuspuuhissa, ja mahla sykkii suonissa. Mantelipuiden hempeän vaaleanpunainen kukkaloisto kuuluu ensimmäisiin kevään merkkeihin Pariisissa.

Pariisin korkeimmalla kukkulalla° sijaitseva Bellevillen puisto on yksi kaupungin aurinkoisimpia, ellei aurinkoisin, suotuisan sijaintinsa takia. Puisto on rankattu useamman kerran ykkössijalle Pariisin viheralueiden kauneuskilpailuissa. Bellevillessä iloisena rehottava luonto kukkakirjoineen on pääosassa, eikä sitä ole ympätty geometriseen muottiin kuten ranskalaiseen tyyliin suunnitelluissa puistoissa on tapana tehdä.

Puisto on erikoinen senkin takia, että siellä alettiin vaalia luonnon monimuotoisuutta jo reilut 20 vuotta sitten, kun muissa kaupungin puistoissa vihreän maailman omaa viisautta tukahdutettiin myrkkyruiskein. Bellevillen puisto oli ensimmäinen, missä kemiallisten torjunta-aineiden käyttö pistettiin pannaan.

Runoilija-puutarhuri permakulttuurin edelläkävijänä

Radikaalin muutoksen takana oli pääpuutarhuri Gérard Joubert, jolla on runollinen suhde hoidokkeihinsa. « Luonnon omaa ääntä täytyy kuunnella ; kasvien välisiä ystävyys-, yhteistyö ja avunantosopimuksia kannattaa kunnioittaa, jos mielii harmooniseen lopputulokseen, Gérard sanoo.

« Esimerkiksi puut viestivät keskenään, niiden juuristo on yhteydessä keskenään laajan sienirihmaston, mykorritsan, avulla. Jopa erilajiset puut voivat avittaa toisiaan pumppaamalla ravinteita hädänalaiselle puulle. Jotkut kasvit puolestaan houkuttelevat hajuilla tuholaistensa vihollisia, jotka tulevat ja pelastavat kasvin vaikeuksista. »

Bellevillen pääpuutarhuri Gérard Joubert luottaa luonnon kielen viisauteen. © Tripsteri
Bellevillen pääpuutarhuri Gérard Joubert luottaa luonnon kielen viisauteen. © Tripsteri / Anneli Airaksinen

 

Keväisiä kukintoja ja "rikkaruohoja" Bellevillen puistossa. © Tripsteri / Anneli Airaksinen
Keväisiä kukintoja ja “rikkaruohoja” Bellevillen puistossa. © Tripsteri / Anneli Airaksinen

Itäisessä Pariisissa sijaitseva puisto tunnetaan myös viiniviljelmistään, joita Gérard hellii erityisesti. « Linnut tietävät parhaiten, milloin viinirypäleet ovat makeimmillaan poimittavaksi. Niiden edesottamuksia seuraamalla ajoitamme parhaiten viininkorjuun alkamisen.»

Puistossa voi vast’edes bongata  monensorttisia pölyttäjiä ja medenkerääjiä, mikä on sinänsä ilahduttava merkki luonnon palautumisvoimasta. Gérard on teettänyt Bellevillen puistoon viiden tähden « hyönteishotellin », joka tarjoaa talvehtimismahdollisuuden monenkirjaville pikkusiivekkäille.”

Kemialliset torjunta-aineet kielletty Pariisin puistoissa

« Ranskan ensimmäiset mehiläisten dramaattiset joukkotuhot osuivat tismalleen samaan aikaan kun pelloilla otettiin käyttöön uudella hyönteismyrkyllä –neonikotinoidilla- kyllästetyt siemenet… Silti kyseisten hyönteismyrkkyjen käyttöä ei ole onnistuttu vieläkään kieltämään. Kemianjättien piikkiin hääräävät lobbarit ujuttavat epäluuloa päättäjien mieliin, ja Palermossa päämajaansa pitävä Euroopan elintarviketurvallisuudesta vastaava elin, EFSA, on tunnettu kytköksistä, joita sen tutkijoilla on kemianjätteihin », Gérard selvittää tuohtuneena.

Ekosysteemit kärsivät myös maailman yleisimmän torjunta-aineen, glyfosaatin (esimerkiksi Roundup) käytöstä. Glyfosaatti vaikuttaa kasveihin, mikrobeihin ja sieniin ja pysyy maaperässä useampia vuosia. Ihmisissä glyfosaatin epäillään aiheuttavan syöpää.

Geenimanipuloidut kasvit ryydittävät tahollaan glyfosaatin käyttöä hyönteisten kehittëssä vastuskyvyn kyseiselle ympäristö-myrkylle. Näytöstä huolimatta glyfosaatin täyskieltoa on vetkuteltu EU-tasolla, kuten aikoinaan oli asianlaita pahamaineisella DDT :llä, Gérard harmittelee…

Gérardilla oli rohkeutta olla edelläkävijä. Pariisin viheralueilla ja puistoissa kemiallisten torjunta-aineiden käyttö kiellettiin tammikuussa 2017.

[su_slider source=”media: 30199″ limit=”1″ link=”lightbox” width=”900″ height=”600″ arrows=”no” autoplay=”0″ speed=”0″][su_slider source=”media: 8861,8860″ limit=”1″ link=”lightbox” width=”900″ height=”600″ autoplay=”0″ speed=”0″] [/su_slider]

[su_slider source=”media: 30202″ limit=”1″ link=”lightbox” width=”900″ height=”600″ arrows=”no” autoplay=”0″ speed=”0″][su_slider source=”media: 8861,8860″ limit=”1″ link=”lightbox” width=”900″ height=”600″ autoplay=”0″ speed=”0″] [/su_slider]

[su_slider source=”media: 30200″ limit=”1″ link=”lightbox” width=”900″ height=”600″ arrows=”no” autoplay=”0″ speed=”0″][su_slider source=”media: 8861,8860″ limit=”1″ link=”lightbox” width=”900″ height=”600″ autoplay=”0″ speed=”0″] [/su_slider]

Bellevillen puisto : Metro Belleville tai Pyrènées, linja 11

Pariisin viiniviljelmien sadonkorjuujuhla :

www.fetedesvendangesdemontmartre.com 

Jos viininkorjuu innostaa, niin kuka tahansa voi ilmottautua etukäteen :

fetedesvendengesparis@gmail.com

° Bellevillen kukkulan huipulta avautuvat hienot näkymät koko kaupunkiin.

© Anneli Airaksinen

Pariisi pyörällä

Kun saavuin Pariisin vuonna 2006, pyöräilijöitä oli kaupungissa vähän. Eikä polkupyörän ostaminen hirveästi houkutellut, kun seurasi pakokaasupilvessä polkevia huimapäitä ja kuunteli kertomuksia varastetuista fillareista, jotka päätyivät Montreuilin kirpparille kierrätysmyyntiin.

Mutta tänään tilanne on aivan toinen. Nyt liikemiehetkin pyöräilevät töihin, kiitos kaupunkipyöräsysteemin ja uusien pyöräkaistojen.

Kesällä 2007 Pariisin kaupunkikuva muuttui radikaalisti, kun Vélib’-kaupunkipyörät otettiin käyttöön. Harmaiden, tukevarakenteisten pyörien suurta suosiota ei ennakoinut kukaan. Ilmeni, että pyörä on paitsi ympäristöystävällinen myös usein nopein ja halvin tapa liikkua paikasta toiseen. Lähiöön asti levinnyt verkosto kattaa yli 18 000  pyörää ja yli 1200 parkkipaikkaa. Velib’-asemia on noin 300 metrin välein kaikkialla Pariisissa.

Satunnaisille käyttäjille sopii päivä- tai viikkovuokraus (2—8 euroa),  jonka voi tehdä sirullisilla maksukorteilla asemien yhteydessä. Pyörää  saa tällöin käyttää kerrallaan puoli tuntia ilman lisämaksua. Sen voi palauttaa mihin vaan Velib’-parkkipaikkaan. Pyörän parkkeerattuaan saa ottaa seuraavan pyörän kymmenen minuutin päästä. Jokaiseen vuokraan sisältyy 150 euron pantti, jota ei normaalitapauksessa lunasteta.

[su_slider source=”media: 29558″ limit=”1″ link=”lightbox” width=”900″ height=”600″ arrows=”no” autoplay=”0″ speed=”0″][su_slider source=”media: 8861,8860″ limit=”1″ link=”lightbox” width=”900″ height=”600″ autoplay=”0″ speed=”0″] [/su_slider]

Pyöräillessä kaupunki tulee hyvin tutuksi. Jos ei halua ajaa autojen vieressä, Seinen kevyelle liikenteelle pyhitetyt rantakaistat ovat oiva kohde. Kaupunkipyörien etuihin kuuluu myös että niitä voi käyttää mihin vuorokaudenaikaan tahansa.

Kaupunkipyörät kuluvat kovassa käytössä, vaihteet ovat usein rikki ja renkaat puhki, joten pyörä kannattaa tarkastaa ennen lähtöä. Rikkinäisen  pyörän merkiksi on tapana kääntää sen satula väärinpäin.

Pyöräily on kuitenkin hankalampaa kun asuu kukkulalla. Mäkien päällä sijaitsevilta asemilta on nimittäin vaikea  löytää ajopeliä, sillä kukaan ei halua polkea ylämäkeen. Ylämäkiasemilla pyörän jättämisestä saa kuitenkin bonusta, sen jälkeen voi saada anteeksi vähän pitemmäksi venyneen seuraavan pyöräretken! Keskustan suosituimmat asemat puolestaan ovat usein täynnä, joten parkkeeraamiseen voi  mennä aikaa.

Nyt Pariisissa voi vuokrata myös autoja Autolib-systeemillä. Se on lainattavien sähköautojen verkosto, jota moni on kehunut. Sitä on kokeiltava seuraavaksi!

Lue lisää:

© Anuliina Savolainen