Pariisin vihrein kevät

Kevät oikutellen tulevi. Ranskassa kevät alkaa virallisesti kevätpäivän seisauksen aikaan, kun päivät alkavat pidentyä 23. maaliskuuta… Lempeämpi sää muuttaa pariisilaisenkin yrmeähköä yleisilmettä ; hymy karehtii herkemmin huulilla, kun luonto virkoaa talviunesta, linnut sirkuttelevat pesänrakennuspuuhissa, ja mahla sykkii suonissa. Mantelipuiden hempeän vaaleanpunainen kukkaloisto kuuluu ensimmäisiin kevään merkkeihin Pariisissa.

Pariisin korkeimmalla kukkulalla° sijaitseva Bellevillen puisto on yksi kaupungin aurinkoisimpia, ellei aurinkoisin, suotuisan sijaintinsa takia. Puisto on rankattu useamman kerran ykkössijalle Pariisin viheralueiden kauneuskilpailuissa. Bellevillessä iloisena rehottava luonto kukkakirjoineen on pääosassa, eikä sitä ole ympätty geometriseen muottiin kuten ranskalaiseen tyyliin suunnitelluissa puistoissa on tapana tehdä.

Puisto on erikoinen senkin takia, että siellä alettiin vaalia luonnon monimuotoisuutta jo reilut 20 vuotta sitten, kun muissa kaupungin puistoissa vihreän maailman omaa viisautta tukahdutettiin myrkkyruiskein. Bellevillen puisto oli ensimmäinen, missä kemiallisten torjunta-aineiden käyttö pistettiin pannaan.

Runoilija-puutarhuri permakulttuurin edelläkävijänä

Radikaalin muutoksen takana oli pääpuutarhuri Gérard Joubert, jolla on runollinen suhde hoidokkeihinsa. « Luonnon omaa ääntä täytyy kuunnella ; kasvien välisiä ystävyys-, yhteistyö ja avunantosopimuksia kannattaa kunnioittaa, jos mielii harmooniseen lopputulokseen, Gérard sanoo.

« Esimerkiksi puut viestivät keskenään, niiden juuristo on yhteydessä keskenään laajan sienirihmaston, mykorritsan, avulla. Jopa erilajiset puut voivat avittaa toisiaan pumppaamalla ravinteita hädänalaiselle puulle. Jotkut kasvit puolestaan houkuttelevat hajuilla tuholaistensa vihollisia, jotka tulevat ja pelastavat kasvin vaikeuksista. »

Bellevillen pääpuutarhuri Gérard Joubert luottaa luonnon kielen viisauteen. © Tripsteri
Bellevillen pääpuutarhuri Gérard Joubert luottaa luonnon kielen viisauteen. © Tripsteri / Anneli Airaksinen

 

Keväisiä kukintoja ja "rikkaruohoja" Bellevillen puistossa. © Tripsteri / Anneli Airaksinen
Keväisiä kukintoja ja “rikkaruohoja” Bellevillen puistossa. © Tripsteri / Anneli Airaksinen

Itäisessä Pariisissa sijaitseva puisto tunnetaan myös viiniviljelmistään, joita Gérard hellii erityisesti. « Linnut tietävät parhaiten, milloin viinirypäleet ovat makeimmillaan poimittavaksi. Niiden edesottamuksia seuraamalla ajoitamme parhaiten viininkorjuun alkamisen.»

Puistossa voi vast’edes bongata  monensorttisia pölyttäjiä ja medenkerääjiä, mikä on sinänsä ilahduttava merkki luonnon palautumisvoimasta. Gérard on teettänyt Bellevillen puistoon viiden tähden « hyönteishotellin », joka tarjoaa talvehtimismahdollisuuden monenkirjaville pikkusiivekkäille.”

Kemialliset torjunta-aineet kielletty Pariisin puistoissa

« Ranskan ensimmäiset mehiläisten dramaattiset joukkotuhot osuivat tismalleen samaan aikaan kun pelloilla otettiin käyttöön uudella hyönteismyrkyllä –neonikotinoidilla- kyllästetyt siemenet… Silti kyseisten hyönteismyrkkyjen käyttöä ei ole onnistuttu vieläkään kieltämään. Kemianjättien piikkiin hääräävät lobbarit ujuttavat epäluuloa päättäjien mieliin, ja Palermossa päämajaansa pitävä Euroopan elintarviketurvallisuudesta vastaava elin, EFSA, on tunnettu kytköksistä, joita sen tutkijoilla on kemianjätteihin », Gérard selvittää tuohtuneena.

Ekosysteemit kärsivät myös maailman yleisimmän torjunta-aineen, glyfosaatin (esimerkiksi Roundup) käytöstä. Glyfosaatti vaikuttaa kasveihin, mikrobeihin ja sieniin ja pysyy maaperässä useampia vuosia. Ihmisissä glyfosaatin epäillään aiheuttavan syöpää.

Geenimanipuloidut kasvit ryydittävät tahollaan glyfosaatin käyttöä hyönteisten kehittëssä vastuskyvyn kyseiselle ympäristö-myrkylle. Näytöstä huolimatta glyfosaatin täyskieltoa on vetkuteltu EU-tasolla, kuten aikoinaan oli asianlaita pahamaineisella DDT :llä, Gérard harmittelee…

Gérardilla oli rohkeutta olla edelläkävijä. Pariisin viheralueilla ja puistoissa kemiallisten torjunta-aineiden käyttö kiellettiin tammikuussa 2017.

[su_slider source=”media: 30199″ limit=”1″ link=”lightbox” width=”900″ height=”600″ arrows=”no” autoplay=”0″ speed=”0″][su_slider source=”media: 8861,8860″ limit=”1″ link=”lightbox” width=”900″ height=”600″ autoplay=”0″ speed=”0″] [/su_slider]

[su_slider source=”media: 30202″ limit=”1″ link=”lightbox” width=”900″ height=”600″ arrows=”no” autoplay=”0″ speed=”0″][su_slider source=”media: 8861,8860″ limit=”1″ link=”lightbox” width=”900″ height=”600″ autoplay=”0″ speed=”0″] [/su_slider]

[su_slider source=”media: 30200″ limit=”1″ link=”lightbox” width=”900″ height=”600″ arrows=”no” autoplay=”0″ speed=”0″][su_slider source=”media: 8861,8860″ limit=”1″ link=”lightbox” width=”900″ height=”600″ autoplay=”0″ speed=”0″] [/su_slider]

Bellevillen puisto : Metro Belleville tai Pyrènées, linja 11

Pariisin viiniviljelmien sadonkorjuujuhla :

www.fetedesvendangesdemontmartre.com 

Jos viininkorjuu innostaa, niin kuka tahansa voi ilmottautua etukäteen :

fetedesvendengesparis@gmail.com

° Bellevillen kukkulan huipulta avautuvat hienot näkymät koko kaupunkiin.

© Anneli Airaksinen

Pariisi, valojen kaupunki

Pariisi sai ensimmäiset katuvalonsa 1600-luvulla, kun lyhyiden katujen molempiin päihin asetettiin öljylyhtyjä. 1800-luvulla se oli maailman ensimmäisiä valaistuja kaupunkeja. Pariisin kutsumanimi onkin yhä “Ville lumière”, Valojen kaupunki.

Erään teorian mukaan nimi juontuu 1700-luvulta, jolloin katurikollisuus oli niin suurta, että kansalaisia kehotettiin kantamaan kortensa kekoon sytyttämällä öljylamppu ikkunalaudalleen. Toisen teorian mukaan nimi tekee kunniaa 1700-luvun ranskalaisille valistusfilosofeille. 1700-luku tunnetaan Ranskassa nimellä siècle des lumières eli valaistuksen vuosisata. “Pimeän” keskiajan jälkeen järjen valon nähneisiin filosofeihin kuuluvat mm. Denis Diderot, Voltaire ja Jean-Jacques Rousseau.

Pariisin moderniin valomereen saa loistavan kosketuksen esimerkiksi Pompidou-keskuksen yläkerrasta. Taidekeskukseen tullaan näyttelyiden ja elokuvien katselun lisäksi nauttimaan upeasta näkymästä yli Pariisin kattojen. Hyvän tuntuman saa myös Bellevillen puiston yläparvelta ja tietenkin Eiffel-tornista, Montparnassen tornista, vaikkapa Sacré-Coeurin juurelta Montmartren kukkulalta ja Citroën-puiston heliumpallon kyydistä,

Pariisin vanha lempinimi pääsee oikeuksiinsa joulun aikaan katukuvan säihkyessä juhlavalaistuksessa. Tavaratalojen ja Champs-Elysée’n jouluvalaistukset ovat kaupunkilaisten jokavuotinen puheenaihe. Moni lapsiperhe tulee varta vasten ihastelemaan näyteikkunoiden jouluista valoshow’ta. Ilmaista silmänruokaa!

Lue lisää:
Pariisin nähtävyydet
Pariisin parhaat maisematerassit

© Anuliina Savolainen